Mannerheim-ristin ritarit
Jalkaväenkenraali, yleisesikuntaupseeri, toimitusjohtaja.
Syntyi 19.2.1897 Helsingin pitäjässä, kuoli 30.9.1973 Helsingissä, haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle.
Ritari 2, 3.8.1941, kenraalimajuri, armeijakunnankomentaja VI AK.
Vanhemmat maanviljelijä Johan Fredrik Thorén ja Helena Uino. Puoliso 1) Martta Sofia Nikoskelainen ero 1922, 2) Karin Johanna Tengman k 1989. Lapset Maija Terttu Helena (1919) Lounasheimo farmaseutti k 1999, Tulema Johanna (1923) lastentarhanopettaja k 2010, Martti Juhani (1925) varatuomari k 1992, Sirkka Johanna (1926) Kalliola ekonomi Ylöjärvi.
5/8 Helsingin suomalainen reaalilyseo 1916, ylioppilas Helsingin suomalainen lyseo 1921, TykAmpK:n kurssi 1920–21, Battery Commander Course Shoeburynessin rannikkotykistökoulussa Englannissa 1923, SKK/Y 1 1924–26, yleisesikuntaupseerin arvo 8.3.1927.
Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (1.K) 1916–17, jäger,
1. maailmansota: Misse-joki, Riianlahti. Saapui Ahvenanmaan kautta Turkuun 1917. Osallistui suojeluskuntien järjestelytyöhön Turun piirissä 1917 ja toimi kouluttajana Vimpelin Sotakoulussa 1917–18.
II/PR komentaja 1918, komppanianpäällikkö SVK 1918, II/Porin Jalkaväkirykmentti n:o 2:n komentaja 1918, I/Sortavalan Rajavartioryhmän komentaja 1918–19, ero 28.3.1919. Aunuksen retkikunnan II P:n, pohjoisen ryhmän ja 2. Rykmentin komentaja 1919 Pohjois-Aunus, retkikunnan ylipäällikkö ja samalla Aunuksen hoitokunnan jäsen 1919–20. Kuo skp päällikkö 1920, ero 1.11.1920. Patteristonkomentaja RT 2 1920–21, ero 28.12.1921. Vienan retkikunnan pataljoonankomentaja, myöhemmin kaikkien vapaajoukkojen komentaja, osallistui Repolan, Porajärven, Uhtuan ja Kostamuksen taisteluihin 1921–22. Toimistopäällikkö SkYliikekannallepanotoimisto 1922–23, esikuntapäällikkö RTE 1923–24, SJR komentaja 1926–27, osastopäällikkö YEkomento-osasto 1927–29 ja operatiivinen osasto 1929–30, evp 30.5.1930. Suomen virkaa toimittava sotilasasiamies Washington 1939, ero 31.5.1940. PM:n erikoiskäytössä toimien neuvottelevana kenraalina Suomen ja Saksan sodanjohtojen välillä kesällä ja syksyllä 1940 ja hoitaen Pohjolan Liikenne Oy:n johtajana Petsamon liikennekysymyksiä 1940–41, evp 3.12.1944.
Kenraali Kirken johtaman englantilaisen sotilasasiantuntijakomitean yhdysupseeri 1924, Rannikkotykistön kunniatuomioistuimen puheenjohtaja 1924–25, armeijan virkapukukomitean jäsen 1927–28, armeijan kenttäohjesääntökomitean puheenjohtaja 1927–28, YE:n kunniatuomioistuimen puheenjohtaja 1928–29, Taloudellisen puolustusneuvoston varapuheenjohtaja 1937.
Vapaussota: Suupohjan (Kristiinan) suojeluskuntapiirin päällikkö, suojeluskuntaosaston johtaja, II/PR komentaja, Kristiina, Merikarvia, Pohjansaha, Pirttijärvi, Ahlainen, Noormarkku, Pori, Urjala. Talvisota: sotatalouspäällikön apulainen ja sotavarusteneuvoston esikuntapäällikkö 1939, Ryhmä Talvelan komentaja 1939–40, III AK komentaja 1940, Tolvajärvi, Ilomantsi, Aittojoki, Itä-Kannas. Jatkosota: VI AK komentaja 1941–42, ylipäällikön edustaja Saksan PM:ssa 1942–44, II AK komentaja 1944, AunR komentaja 1944, Korpiselkä, Tuulos, Syväri, Äänislinna, Maaselän kannas, Aunuksen kannas, ylipäällikön edustaja Saksan PM:ssa 1944.
Apulaisjohtaja Suomi Filmi Oy 1929–32 ja Oy Alkoholiliike Ab 1932–37, toimitusjohtajan apulainen Suomen Selluloosayhdistys 1937–46, toimitusjohtaja Pohjolan Liikenne Oy 1945–46, suomalaisen selluloosan myyjänä Argentiinassa ja Brasiliassa 1946–49, toimitusjohtaja Suomen Väriteollisuus Oy 1949–50 ja Suomen Paperin ja Kartonginjalostajain yhdistys 1950–62.
Upseeriliiton johtokunnan jäsen 1924, Jääkäriliiton johtokunnan jäsen 1924–25 ja puheenjohtaja 1931–33, Helsingin Upseeriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1927 ja puheenjohtaja 1928–29, Sotakorkeakoulun Upseerikerhon puheenjohtaja 1927–28, Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja 1927–29, Oy Sotilastalon johtokunnan jäsen 1928–44, Heimojärjestöjen keskusvaliokunnan varapuheenjohtaja 1929–31, Ajan Sana Oy:n johtokunnan jäsen 1930–32, Loviisan Kalastus Oy:n johtokunnan jäsen 1930–36, tasavallan presidentin valitsijamies 1931, Kansallisen Kokoomuspuolueen valtuuskunnan jäsen 1931–32 ja 1935–36, Helsingin Kokoomuksen nuorten puheenjohtaja 1932 ja 1935–36, Oy Alkoholiliike Ab:n johtokunnan jäsen 1932–37 ja hallintoneuvoston jäsen 1945–50, Oy Suomi-Filmin johtokunnan jäsen 1932–40, Helsingin ravintolain valvontatoimikunnan jäsen 1933–37, Oy Alkoholiliike Ab:n Kansanravintola Oy:n johtokunnan jäsen 1935–37, Suomen Kalastus Oy:n johtokunnan jäsen 1936–45, Oy Saastamoinen Ltd:n johtokunnan jäsen 1936–45, Liinahamarin merikuljetustoimikunnan puheenjohtaja 1940–46, Tolvajärvi-Aittojoki Aseveljien kunniajäsen 1940, Suomen Aseveljien Liiton (Aseveliliiton) puheenjohtaja 1940–45, Pohjolan Liikenne Oy:n johtokunnan puheenjohtaja 1941–45, Polttoaineosuuskunnan hallintoneuvoston jäsen 1947–50, Suomen Lastauttajien työnantajaliiton puheenjohtaja 1952–57, Satamien sosiaaliyhdistyksen varapuheenjohtaja 1953, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1954–60, Filippiinien pääkonsuli 1958. Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 64. Mannerheim-ristin ritarien säätiön säädekirjan allekirjoittaja 1954, valtuuskunnan jäsen 1954–64, hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 1964–69.
Julkaisut: yhdessä Aarne Sihvon, Paavo Rajalan ja Ragnar Nordströmin kanssa Aunuksen retken muistojulkaisu (1930), Sotilaan elämä 1–2 (1976 ja 1979) toimittaneet Vilho Tervasmäki ja Sampo Ahto.
Luutnantti 18.2.1918, kapteeni 16.3.1918, majuri 30.5.1918, everstiluutnantti 16.5.1925, eversti 15.6.1928, kenraalimajuri 18.12.1939, kenraaliluutnantti 16.1.1942, jalkaväenkenraali 6.12.1966.
VR 1 rt tlk, VR 1 rt mk, MR 2, K SVR 2, VR 1 mk, VR 4 mk, RUL am, Sk Ar, SPR pr am, Vs mm, Ts mm, Js mm, AunMm, HeimoSR, SaksRR 1 ja RR 2, KarjMm, SaksKtR 2 rt mk, Kult Saks risti, SaksMskr, UnkMsMm, K ItalKrR 2, K NorjPOR 2, K RuotsMR 1, K RuotsVR 1, Jm.
”Puolustusvoimain Ylipäällikkö on myöntänyt kenraalimajuri Paavo Talvelalle monissa kovissa taisteluissa osoitetusta henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja taitavalla johdolla suuriin tuloksiin johtaneista sotatoimista Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin.”