Mannerheim-ristin ritarit
Luutnantti.
Syntyi 31.7.1918 Joensuussa, kaatui 17.6.1944 Kaukjärvellä, siunattu kentälle jääneenä Valkealan sankarihautaan.
Ritari 69, 5.7.1942, vänrikki, ohjaaja 2./LeLv 24.
Vanhemmat moottorimekaanikko Herman Nissinen ja Brita Maria Vellonen.
Puoliso Katri Mäkelä myöhemmin Kiuru k 2016.
Lapset Matti Markus (1943) taideseppä k 2000.
5/5 Värtsilän keskikoulu 1935, 6/8 Kouvolan lyseo 1942, varusmies LAs 3 1936–37, ISK reservialiupseeriohjaajakurssi 4 ja aliupseeriohjaajakurssi 7 1938, ilmavoimien ohjaajatutkinto 1938, ItK reserviupseerikurssi 3 1941, KadK kadettikurssi 26 1942–43. Kuului Värtsilän suojeluskuntaan 1931–36.
Ohjaaja-aliupseeri LLv 24 1939.
Talvisota: ohjaaja-aliupseeri LLv 24 1939–40, Karjalan kannas, Laatokan Karjala. Jatkosota: ohjaaja-aliupseeri ja nuorempi upseeri LLv 24 ja LeLv 24 1941–42, nuorempi upseeri TLeLv 35 1943, nuorempi upseeri ja lentueenpäällikkö LeLv 24 ja HLeLv 24 1943–44, Rukajärvi, Itä-Karjala, Aunus, Karjalan kannas, Suomenlahti. Saavutti 32 ilmavoittoa, joista 4 talvisodassa.
Vänrikki 30.3.1942, luutnantti 26.3.1943.
MR 2, VR 3 mk, 2 VR 4 mk, VM 2, Ts mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vänrikki Lauri Vilhelm Nissisen.
Vänrikki Nissinen on osoittautunut erittäin taitavaksi ja neuvokkaaksi hävittäjäpartion johtajaksi. Hänen toimintansa ilmataisteluissa on ollut esimerkillisen sisukasta ja häikäilemättömän rohkeata. Vänrikki Nissinen on sekä talvi- että nykyisessä sodassa osallistunut lukuisiin ilmataisteluihin, joista muutamat ovat olleet varsin raivokkaita. Hän on saavuttanut yhteensä 24 ilmavoittoa, joista talvisodassa 4 ja tämän sodan aikana 20.
Kerran tapasi vänrikki Nissinen etsintälennolla ollessaan vihollisen tiedustelukoneen, jota ryhtyi ahdistamaan, mutta saikin yllätyksellisesti kimppuunsa 2 vihollisen hävittäjää. Tästä vänrikki Nissinen ei hämääntynyt vaan siekailematta ryhtyi taisteluun hävittäjiä vastaan ja tuhosi molemmat.
Seuraavana päivänä osallistui vänrikki Nissinen suureen ilmataisteluun lukumääräisesti voimakkaampaa vihollista vastaan ja sitkeän sekä rohkeutta kysyvän taistelun jälkeen onnistui hänen ampua alas ensiksi 1 vihollishävittäjä ja sen jälkeen pitkän, sisukkaan takaa-ajon jälkeen tuhosi hän toisen vihollishävittäjän.
12.7.41, 19.7.41, 1.8.41 ja 5.8.41 käydyissä rajuissa ilmataisteluissa ampui vänrikki Nissinen kussakin taistelussa alas yhden vihollishävittäjän.
19.9.41 tapasi vänrikki Nissisen johtama hävittäjäpartio 3 vihollisen pommituskonetta 3 hävittäjän suojaamina. Vänrikki Nissinen johti partionsa päin vihollista ja syntyneessä ilmataistelussa hän henkilökohtaisesti ampui alas yhden vihollisen pommituskoneen ja yhden vihollisen hävittäjän suomalaisen partion toisten koneitten tuhotessa loput viholliskoneista.
23.9.41 käydyssä ilmataistelussa lisääntyi vänrikki Nissisen ilmavoitot 1:llä alasammutulla koneella.
26.9.41 joutui vänrikki Nissinen partionsa kanssa ilmataisteluun, johon osallistui 6 vihollishävittäjää vänrikki Nissisen ampuessa niistä henkilökohtaisesti yhden.
26.10.41 vänrikki Nissinen erittäin sisukkaalla takaa-ajollaan ja tarkan ampumataitonsa ansiosta sai tuhotuksi yhden vihollisen kaikkein uusinta mallia olevan hävittäjäkoneen.
10.1.42 hävittäjäpartio, johon vänrikki Nissinen kuului, joutui rajuun ilmataisteluun vihollisen parhaimpia hävittäjiä vastaan. Tässäkin taistelussa vänrikki Nissinen osoitti olevansa erinomainen taistelija ja onnistui tuhoamaan henkilökohtaisesti yhden viholliskoneen.
13.2.42 osallistui vänrikki Nissinen ilmataisteluun vihollisen HC-hävittäjiä vastaan saaden yhden henkilökohtaisen ilmavoiton ja toverinsa kanssa yhdessä toisen ilmavoiton. Samoin hän lisäsi ilmavoittotiliään yhdellä vihollishävittäjällä 4.3.42.
7.4.42 T:järven–R:järven [Tiiksjärvi–Rukajärvi] suunnassa käydyssä ilmataistelussa, johon vihollisen puolelta osallistui 18 hävittäjä- ja 17 pommituskonetta ollen näin suomalaisiin hävittäjäkoneisiin nähden 3-kertainen ylivoima, ampui vänrikki Nissinen henkilökohtaisesti alas 3 vihollishävittäjää. Ensimmäisen vihollishävittäjän sirpaleet vaurioittivat vänrikki Nissisen konetta. Tästä huolimatta vänrikki Nissinen jatkoi erittäin sisukkaasti ja esimerkillistä taitoa osoittaen voitokasta ilmataistelua.
8.6.42 käydyssä ilmataistelussa, johon osallistui 13 vihollisen HC-hävittäjää, meikäläisen partion vahvuuden ollessa ainoastaan 5 konetta, saavutti vänrikki Nissinen jälleen taitoa ja rohkeutta osoittaen yhden ilmavoiton.”
