Mannerheim-ristin ritarit
Eversti, yleisesikuntaupseeri, toimitusjohtaja.
Syntyi 29.10.1899 Viipurissa, kuoli 26.5.1968 Helsingissä, haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.
Ritari 60, 15.5.1942, everstiluutnantti, rykmentinkomentaja JR 4.
Vanhemmat oikeusneuvos John Nordgren ja Gerda Söderhjelm. Puoliso Kerstin Boucht k 1977. Lapset Anita (1925) farmaseutti Helsinki, John Bjarne (1926) everstiluutnantti, yleisesikuntaupseeri k 1999, Berndt Valter (1932) varatuomari Joroinen.
Ylioppilas Nya svenska läroverket i Helsingfors 1918, varusmies HelJPr 1918, Pohjoismaiden historian ja filosofian tutkinto Helsingin yliopisto 1918, KadK kadettikurssi 1 1919–20, sotilaspedagoginen kurssi 1925, alkututkinto oikeustutkintoa varten Helsingin yliopisto 1926, SkPK komentajakurssi 1929, SKK/Y 8 1931–33, yleisesikuntaupseerin arvo 18.10.1934. Oli suojeluskuntajärjestön palveluksessa. Kertausharjoitusvuorokausia 1959 yhteensä 12.
Nuorempi upseeri SVK 1920–21 ja KJP 1921–22, komppanianpäällikkö KJP 1922–26, aluepäällikkö N-S skp 1926–28, 1. sotilasohjaaja N-S skpE 1928–31, komppanianpäällikkö SVK 1931, yleisesikuntaupseeri 2.DE 1933–36, toimistoupseeri YEkoulutusosasto 1936–38, nuorempi toimistoesiupseeri PlMkoulutusosasto 1938–39, JR 13 komentaja 1940, pataljoonankomentaja 4.Pr 1940–41, JR 9 komentaja 1944–46, evp 25.7.1946.
3.D:n kunniatuomioistuimen varapuheenjohtaja 1945–46.
Vapaussota: vapaaehtoisena varusmiehenä Helsingin valtauksessa HelJPr.
Talvisota: taktillisen toimiston toimistoupseeri ja toimistopäällikkö PM 1939–40, Mikkeli. Jatkosota: JR 4 komentaja 1941–43, esikuntapäällikkö VI AKE 1943–44, JPr komentaja 1944, Virolahti, Miehikkälä, Ylämaa, Kämärä, Hotakka, Kanneljärvi, Mustamäki, Vammelsuu, Jänkäjärvi, Selki, Paatene, Karjalan Maaselkä, Liistepohja, Suurlahti, Syvärin alajuoksu, Laatokan pohjoispuoli, Rovaniemi, Ylimaa, Lohijoki, Vuotso, Kaunispää, Inari.
Hiilentuonti Oy:n ja Suomen Kartonkiyhdistyksen palveluksessa Helsingissä 1946–50, johtaja Oy Schildt & Hallberg Ab Tikkurilan Väritehtaat 1950–57 ja toimitusjohtaja 1957–64.
Kenraali Hannes Ignatiuksen Kadettisäätiön arvostelulautakunnan jäsen 1944–46, Haminan Kadettipiirin puheenjohtaja 1945, Porvoon Kadettipiirin puheenjohtaja 1951–54, Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiön valtuuskunnan jäsen 1952–54. Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen varajäsen 1954–68.
Ruotsintanut everstiluutnantti Niilo Sigellin teoksen Jalkaväen taistelutaito III.
Vänrikki 31.3.1920, luutnantti 6.12.1920, kapteeni 6.12.1926, majuri 6.12.1933, everstiluutnantti 4.4.1940, eversti 6.8.1942.
MR 2, VR 1 mk, VR 2 mk, VR 3 mk, R SVR 2, Vs mm, Ts mm, Js mm, NorjPOR R 1, SaksRR 2, PuolPRR 4.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 15.5.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi everstiluutnantti John Valter Voldemar Nordgrenin.
Ennen hyökkäysvaihetta everstiluutnantti Nordgren erinomaisella asiantuntemuksella uudelleenjärjesti ja tarmolla koulutti rykmenttinsä pääosasta nopeasti toimivan, iskukykyisen joukon, jolla ja eräillä muilla joukoilla hän hyökkäysoperation aikana joutui suorittamaan useita syvälle vihollisen sivustaan ja selustaan ulottuneita, taitoa ja rohkeutta kysyneitä hyökkäys- ja takaa-ajoliikkeitä.
Itä-Karjalassa everstiluutnantti Nordgren on joukkoineen erinomaisen taitavasti ja menestyksellisesti suorittanut mitä moninaisimpia operatioita usein hyvin vaikeissa olosuhteissa. Näistä mainittakoon eräs takaa-ajo ja etujoukkotaisteluna huonon tien suunnassa nopeasti suoritettu retki, jolloin useat suuret karjalaiskylät joutuivat polttamatta ja osaksi siviiliasukkaineenkin yllättävästi joukkojemme haltuun ja jolloin suuret vihollisjoukot joutuivat erilleen huoltotiestään ja tulivat myöhemmin tästä syystä osittain tuhotuksi. Jatkuvalla nopealla etenemisellä itään päin everstiluutnantti Nordgren löi vihollisen etumaiset avustusjoukot useissa taisteluissa ja sen kautta esti pääjoukkojen pääsyn meille epäedullisiin asemiin. Kaikki nämä toiminnat vaikuttivat ratkaisevasti joukkojemme myöhempiin saavutuksiin.
K:n [Karhumäki] valtauksen yhteydessä everstiluutnantti Nordgren suoritti rykmentteineen nopean etenemisen mm. n. 10 km tietöntä korpimaastoa, vihollisdivisioonan sivustaan, ja vaikutti ratkaisevasti sen lyömiseen. Samoin hän nopealla korpimaaston kautta tapahtuneella etenemisellä katkaisi vihollisdivisioonan jälkiyhteydet [Suurilahdessa], löi avustusjoukot monipäiväisissä taisteluissa, valtasi suuren sotasaaliin ja vaikutti ratkaisevasti erään suuren motin [Liistepohja] syntymiseen.
Tilapäisten puolustusvaiheitten aikana everstiluutnantti Nordgren usein joutui vastaanottamaan rintamavastuun hyvin vaikeissa olosuhteissa eri lohkoilla, mutta aina hän on rauhallisesti ja taitavasti sekä kylmää harkintaa ja mielenmalttia osoittaen palauttanut pääpuolustuslinjan ja tuottanut viholliselle suuria tappioita.
Henkilökohtaisesti urhoollisena ja joukoistaan huolta pitävänä everstiluutnantti Nordgren on saavuttanut alaistensa täydellisen luottamuksen. Aina vastuuvalmiina ja erilaisia taktillisia menettelytapoja taitavasti soveltavana upseerina hän on osoittautunut korkeatasoiseksi johtajaksi.”
