Mannerheim-ristin ritarit
Asemamies, kersantti.
Syntyi 26.1.1917 Antreassa, kuoli 6.3.1999 Savonlinnassa, haudattu Parikkalaan Uudelle hautausmaalle.
Ritari 101, 6.11.1942, alikersantti, taistelulähetti 3./KevPsto 11.
Vanhemmat talollinen Antti Pietarinpoika Paajanen ja Eeva-Liisa Tuomaantytär Pöysti. Puoliso Meeri Inkeri Walli k 2000.
Lapset Manu Juhani Pietari (1941) toimittaja, kirjailija k 2018, Riitta Anneli (1943) k 1943, Ari Juha Antti (1951) rautatieläinen Imatra.
Kansakoulu, varusmies KTR 2 1939.
Talvisota: taistelulähetti KTR 1 1939–40, Kattilaoja, Paatsjoki, Näätälä, lomautettu toistaiseksi 6.7.1940. Jatkosota: taistelulähetti KevPsto 11 1941–43, taistelulähetti ja partiomies JääkK/6.D 1943–44, taistelulähetti KevPsto 11 1944, Kokkari, Lehmivaara, Uuksujärvi, Jalovaara, Muuanto, Vilokki, Loimola, Kortekjärvi, Palalahti, Pultsoila, Suurmäki, Tuulos, Vitele, Kotsila, Aunus, Syväri, Koirinoja, Käsnäselkä, Tulemajärvi, Petäjäselkä, Petroskoi, Karhumäki, Lumbusi, Poventsa, Hiisjärvi, Ontajärvi, Jolmajärvi, Juustjärvi, Semovaara, Onkamus, Varpakylä, Vuontele, Aittojoki, Ägläjärvi, Tolvajärvi, haavoittui 25.8.1942 Poventsassa, kotiutettu 14.11.1944.
Ennen sotia maanviljelijänä kotitilalla Antreassa ja työntekijänä perunajauhotehtaalla Ensossa, sotien jälkeen Valtionrautateitten palveluksessa Parikkalassa ensin polttoainevarastolla ja viimeksi asemamiehenä 1965–72.
Sotainvalidien Veljesliiton Parikkalan osaston jäsen, Jääkäritykistön perinneritari.
Korpraali 11.3.1940, alikersantti 14.9.1941, kersantti 22.3.1968.
MR 2, VR 3 mk, VR 4 mk, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 6.11.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Paavo Paajasen.
Alikersantti Paajanen on ensimmäisistä sotapäivistä lähtien osoittanut aina kylmäveristä rohkeutta, päättäväisyyttä ja nopeata harkintakykyä toimiessaan taistelulähettinä aina yhtä herpaantumattomalla innolla ja uhrautuvaisuudella. Kolmasti on hän muun muassa nopealla konepistoolin käytöllä pelastanut patterinpäällikön hengen. Niinpä edettäessä Tuuloksesta Syvärille etenivät patterinpäällikkö ja hänen taistelulähettinsä jalkaväen toisen sivustan edellä. Tällöin äkkiä päästi alikersantti Paajanen konepistoolistaan nopean sarjan muutaman kaatuneen puun taakse, ennen kuin kukaan muu ehti huomata mitään erikoista. Asiaa tutkittaessa löytyi paikalta kuollut vihollinen valmiiksi suunnatun pikakiväärin takaa. Poventsan puolustustaistelussa kuljetti alikersantti Paajanen suorasuuntaustykin aivan lähelle vihollisen linjoja ja vaiensi sillä vihollisen tulipesäkkeen toisensa jälkeen. Kun oma jalkaväkimiehitys tällä kohdalla oli verraten heikko ja tykistömme tuli tarvittiin toisaalla, missä vihollisen painopiste hyökkäsi, oli alikersantti Paajasen rohkealla ja esimerkillisellä toiminnalla suuri merkitys puolustuksen kestämiselle. Lukemattomina muinakin kertoina on alikersantti Paajanen oman tehtävänsä ulkopuolella täten esimerkillään kannustanut toisia erinomaisiin saavutuksiin.”
