Mannerheim-ristin ritarit
Kenraalimajuri.
Syntyi 2.6.1893 Oulujoella, kuoli 14.9.1962 Joensuussa, haudattu Joensuuhun.
Ritari 3, 3.8.1941, eversti, divisioonankomentaja 14.D.
Vanhemmat asianajaja Juho Raappana ja Maria Loviisa Stenius. Puoliso Sylvia Toini Hilma Margaretha Ericsson k 1995.
Lapset Ermo Juhani (1921) edustaja k 1997, Sylvia Marjatta (1925) Siivonen lastentarhanopettaja k 1962.
Ylioppilas Oulun suomalainen lyseo 1919, SKK komentajakurssi 1926–27.
Oli suojeluskuntajärjestön palveluksessa.
Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (2.K ja 1.KKK) 1916–18, hilfsgruppenführer 1916, Sotakoulun B-kurssi Libaussa 1917,
1. maailmansota: Misse-joki, Riianlahti, Aa-joki. Saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918.
Eskadroonanpäällikkö KarRatsujääkR (nimi myöhemmin HRR) 1918–19, komppanianpäällikkö KSR 1919, SkPK johtaja ja aseopin opettaja 1919–20, Joe skp päällikkö 1920–21. Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1921, JR komentaja 1921–39, 9.D komentaja 1940, KaiSl (nimi myöhemmin MaaSl) komentaja 1940–41, rajavartiostojen väliaikainen päällikkö 1944–45 ja päällikkö 1945–47, Sisäasiainosaston käytössä 1948 ja puolustusvoimain komentajan erikoiskäytössä 1948–49, PeräPohjSl komentaja 1949, vapautettu yleisen edun vuoksi 5.5.1949. Pidätettynä 8 kuukautta asekätkentäjutun yhteydessä 1947.
Talvisotakäsikirjakomitean puheenjohtaja 1927–28, Kenttävarustekomitean jäsen 1930-luvulla, suomalais-venäläisen rajakomitean II paikallisen tarkastuskomission suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtaja 1933.
Vapaussota: joukkueenjohtaja KarRatsujääkR, adjutantti 5.JääkR, Raivola.
Talvisota: PKarRyhmän komentaja 1939–40, Pielisjärvi, Lieksa, Kuhmo. Jatkosota: 14.D komentaja 1941–44, Ryhmä Raappanan komentaja 1944, Rukajärvi, Ilomantsi.
Hallansäätiön puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Metsästys- ja Ampumaseuran puheenjohtaja 1924–25 ja 1927, Pohjois-Karjalan Hiihtoseuran puheenjohtaja 1935–37, Suomen Yleisen Metsästäjäliiton hallituksen jäsen 1946–49 ja Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja 1953–57, Suomen Kennelliiton perustaja ja puheenjohtaja 1953–56 sekä liiton kunniapuheenjohtaja, Vapaussoturien Huoltosäätiön Pohjois-Karjalan avustustoimikunnan puheenjohtaja 1954–62. Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan jäsen 1954–62.
Luutnantti 11.2.1918, kapteeni 16.5.1919, majuri 16.5.1925, everstiluutnantti 6.12.1928, eversti 27.12.1939, kenraalimajuri 31.12.1941.
VR 1 rt tlk, VR 1 rt mk, MR 2, VR 1 mk, VR 2 mk, VR 4 mk, R SVR 1, Sk Ar, Vs mm, Ts mm, Js mm, PrRr 2 sk, SaksMskr, SaksRR 1, PuolPRR K, K RuotsMR 2, LatvKTR 3, VirSkKtR 3, Jm.
”Puolustusvoimain Ylipäällikkö on myöntänyt eversti Erkki Johannes Raappanalle henkilökohtaisesta urhoollisuudesta ja erittäin vaikeissa olosuhteissa suuriin tuloksiin johtaneista sotatoimista Vapaudenristin
2. luokan Mannerheim-ristin.”
Erkki Raappanasta tehtiin 13.8.1944 esitys nimittämisestä toisen kerran Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi Ilomantsin taisteluitten menestyksellisestä johtamisesta 1944. Esitystä ei hyväksytty.
