Mannerheim-ristin ritarit
Ravintoloitsija, alikersantti.
Syntyi 15.10.1918 Sysmässä, kuoli 17.9.1999 Helsingissä, haudattu Helsinkiin Honkanummen hautausmaalle.
Ritari 176, 21.12.1944, korpraali, panssarintorjuntatykin ampuja 32.TykK/10.D.
Vanhemmat maanviljelijä Vihtori Rytöniemi ja Matilda Lang. Puoliso Pirkko Helena Laitinen k 1977. Lapset Pirjo Sinikka (1955) toimitusjohtaja Helsinki, Marjo Helena (1964) toimitusjohtaja Hamina.
Kansakoulu, varusmies JvKoulK 7 1940–42. Kuului Sysmän suojeluskuntaan 1936–40.
Talvisota: panssarintorjuntatykkimies PstKoulK 1940, Honkaniemi, Pero, Kärstilänjärvi, Tali, Ylivesi. Jatkosota: panssarintorjuntatykkimies JR 1 1941–44, panssarintorjuntatykin ampuja 32.TykK/10.D 1944, Nuijamaa, Ojajärvi, Kaarlahti, Räisälä, Sakkola, Pyhäjärvi, Taipaleenjoki, Pasurinkangas, Valkjärvi, Kirjasalo, Lempaalanjärvi, Rajajoki, Vammelsuu, Uusikirkko, Kaukjärvi, Tammisuo, Juustila, Viipurinlahti, haavoittui 12.8.1944 Viipurinlahdella, kotiutettu 12.11.1944.
Kouluttautui poliisiksi, toimensa ohella muun muassa vahtimestari Ravintola Sillankorva Helsinki 1945–65. Liikkeenharjoittaja Ravintola Laatuhaiti Oy 1965–72 ja Ravintola Torisali Oy 1969–99.
Keski-Helsingin Sotaveteraanien jäsen, Helsingin Reservinaliupseerien (Helsingin Reserviläiset) jäsen 1959–99 ja kunniajäsen 1989. Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen varajäsen 1981–93.
Korpraali 28.7.1944, alikersantti 24.2.1968.
MR 2, VR 4 mk, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm, Panssarintuhoojamerkki.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Jaakko Esko Rytöniemen.
Korpraali Rytöniemi on osoittautunut harvinaisen pelottomaksi, taitavaksi ja tulokselliseksi panssarintuhoojaksi. Raskaissa taisteluissa Rajajoelta Juustilaan oli hän mukana koko ajan ilman sanottavaa lepoa näyttäen sisukkaalla toiminnallaan pystyväisyytensä suuriin taistelutekoihin. 16.6.44 vihollisen kiivaasti hyökätessä Mustamäessä panssarien turvin korpraali Rytöniemi tuhosi kaksi raskasta panssaria ja vaurioitti kolmatta huolimatta tykkiasemaan kohdistetusta hirvittävästä tulesta. Seuraavana päivänä hän Uudenkirkon Peippolanmäessä tuhosi viidestä hyökänneestä vaunusta kaksi toisten aseittemme tuhotessa loput. 20.6. vihollisen hyökätessä Tammisuolla oli korpraali Rytöniemi jälleen panssareiden hyökkäystä torjumassa saaden tililleen kaksi raskasta vaunua ja vaurioittaen yhtä pahoin. Seuraavana päivänä hyökkäsi vihollinen jälleen voimakkaiden panssarimuodostelmien turvin. Ensimmäisestä aallosta ampui korpraali Rytöniemi alkavasta tulesta huolimatta kaksi vaunua, jolloin toiset perääntyivät. Myöhemmin samana päivänä vihollinen uudisti yrityksensä, jolloin korpraali Rytöniemi tuhosi kaikki kolme keulassa edennyttä vaunua. Yhteensä on korpraali Rytöniemi siis tuhonnut 11 vihollisen panssarivaunua, vaurioittanut pahoin kahta, saanut lukuisia osumia muihin ja tukenut tehokkaasti jalkaväen taistelua tuhoamalla sirpalekranaatein lukuisia vihollisen konetuliaseita.”
