Mannerheim-ristin ritarit
Lentomestari, autonkuljettaja.
Syntyi 11.8.1905 Askolassa, kuoli 8.10.1991 Lahdessa, haudattu Lahteen Levon hautausmaalle.
Ritari 33, 5.11.1941, lentomestari, ohjaaja 1./LLv 44.
Vanhemmat seppä Mauno Salminen ja Aliina Helenius. Puoliso Toini Elisabeth Puolakka
k 1966. Lapset Viljo Fraidiof (1927) majuri
k 1988, Mauno Juhani (1940) atk-päällikkö Lahti, Tuula Marjut (1946) Vuorinen oikeusaputoimiston sihteeri, kamreeri Kokkola.
4/4 kansakoulu, ohjaajakoulutus suojeluskuntakurssilla Viipurissa 1924, varusmies MaTL 1924–25, MaTL ilmailualiupseerikurssi 1925–26, JKK ilmavoimien aliupseerikurssi 1928, hävittäjäkurssi 1932, sotilasradiosähköttäjätutkinto 1933, tarkastuslentäjäkurssi 1936, mittarilentokurssi 1936, kaksimoottorikurssi 1938, radiosuuntimakurssi 1944 ja 1945. Kuului Kymintehtaan suojeluskuntaan 1921–24.
Ohjaaja-aliupseeri MaTL 1925–27 ja MLE 1927–38, ohjaaja-aliupseeri LLv 44 1938–39, 1940–41 ja PLeLv 41 1945, evp 11.8.1945.
Talvisota: ohjaaja-aliupseeri LLv 44 1939–40, Suomussalmi, Laatokan Karjala, Karjalan kannas. Jatkosota: ohjaaja-aliupseeri LLv 44 1941, LLv 46 ja LeLv 46 1941–43, LeLv 48 1943–44, PLeLv 46 1944 ja PLeLv 41 1944–45, komennettu Dornier-kouluun Varsovaan 1941–42, Karjalan kannas, Itä-Karjala, pohjoisrintama.
Hankintamies ja autonkuljettaja Asko Oy Lahti 1945–69, ansiolentäjä Veljekset Stanleyn palveluksessa 1952–54.
Keski-Lahden Sotaveteraanien jäsen 1967–91 ja kunniajäsen 1982, Lahden Sotaveteraanipiirin kunniasotaveteraani 1973, Lahden Sotaveteraanipiirin kunnia- ja perinnetoimikunnan jäsen 1990–91. Mannerheim-ristin ritarien säätiön säädekirjan allekirjoittaja 1954.
Korpraali 15.1.1925, alikersantti 16.5.1925, kersantti 20.12.1925, vääpeli 6.12.1927, lentomestari 16.5.1931.
MR 2, VR 3 mk, 2 VR 4 mk, VM 1, VM 2, SVR M 2, Ts mm, Js mm, SaksRR 1 ja RR 2.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 5.11.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi lentomestari Viljo Fritiof Salmisen.
Lentomestari Salminen on rohkea ja erittäin taitava pommikoneen ohjaaja, joka talvi- ja tässä sodassa yhteensä on suorittanut 105 sotalentoa.
30.6.41 suorittaessaan pitkää rautatietiedustelua havaitsi lentomestari Salminen vihollisen sotilaskuljetusjunan, jonka kimppuun hän rohkeasti pommituskoneella hyökkäsi tulittaen junaa ohjaajakonekiväärillä. Junassa ollut ilmatorjunta ampui koneesta toisen polttoainesäiliön puhki, minkä takia lentomestari Salminen joutui suorittamaan pitkän ja rasittavan paluulennon ainoastaan yhdellä moottorilla.
4.7.41 suoritetulla pommituslennolla eräällä ratapihalla olevia junia vastaan sai lentomestari Salmisen ohjaama kone ohjaajan taitavuuden ansiosta useita täysosumia junaan ja ratapihalla olleisiin polttoainevarastoihin, jotka syttyivät tuleen ja tuhoutuivat.
12.7.41 lentomestari Salmisen suorittaessa rautatie- ja maantietiedustelua hyökkäsi vihollisen hävittäjäkone hänen koneensa kimppuun. Taitavalla ja rohkealla liikehtimisellä lentomestari Salmisen onnistui irtaantua vihollisesta ja jatkoi hän annettua tiedustelutehtävää. Uudelleen joutui hän vihollisen kahden uusimman hävittäjäkoneen ahdistamaksi. Rohkeudellaan ja taitavuudellaan pelasti hän koneensa ja koneen henkilöstön tästäkin erittäin vaikeasta tilanteesta.
7.8.41 lentomestari Salminen oli pommittamassa eräässä Laatokan satamassa olevia vihollislaivoja ja joutui koneineen erittäin voimakkaaseen ilmatorjuntatuleen. Tästä huolimatta jatkoi lentomestari Salminen kylmäverisesti tehtävän suorittamista ja taitavalla toiminnallaan teki mahdolliseksi suurimerkityksellisen pommituksen onnistuneen suorituksen.
11.10.41 oli lentomestari Salmisen ohjaama kone pommitusmatkalla Muurmannin radalla kulkevia junia vastaan ja sai kone lentomestari Salmisen taitavan ohjaamisen ansiosta useampia täysosumia junaan, josta useita vaunuja tuhoutui.”
