Mannerheim-ristin ritarit
Maanviljelijä, koneenhoitaja, korpraali.
Syntyi 29.1.1923 Muolaassa, kuoli 29.12.1995 Kauniaisissa, haudattu Forssaan.
Ritari 178, 21.12.1944, sotamies, taistelulähetti 1./JR 2.
Vanhemmat maanviljelijä Esa Sipiläinen ja Helena Vanhanen. Puoliso Taimi Raakel Isomäki k 1991.
6/6 kansakoulu, varusmies JvKoulK 5 1941–43.
Jatkosota: ajomies JvKoulK 5 1941–42 ja JR 2 1942, taistelulähetti JR 2 1942–44, Syvärin voimalaitos, Kinkieva, Sammatus, Vitele, Rajakontu, Manssila, Salmi, Uusikylä, Lemetti, haavoittui 15.4.1943 Syvärillä ja 8.8.1944 Lemetissä, kotiutettu 30.11.1944.
Talvisodan ja välirauhan aikana renkinä Varsinais-Suomessa ja työmiehenä kalkkikivilouhoksella Lappeenrannassa. Jatkosodan jälkeen töissä Toijalan– Sääksmäen turvesoilla, rakennusmiehenä Forssan rakennustyömailla ja 1950-luvun alusta maanviljelijänä omalla Ritarikallio-rintamamiestilallaan, koneenhoitajana Oy Finlayson-Forssa Ab Forssan muovitehtaalla 1964–73.
Forssan kaupungin tielautakunnan jäsen ja rahastonhoitaja 1960–65, Sotainvalidien Veljesliiton Forssan osaston jäsen, osaston lippuvartiotehtävät 1961–83, Forssan Sotaveteraanien jäsen.
Korpraali 6.12.1968.
MR 2, VR 4 tlk, VM 1, VM 2, Js mm, Sotavet am.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi sotamies Valter Sipiläisen.
Sotamies Sipiläinen on toiminut koko sodan ajan joukkueen johtajan taistelulähettinä osoittaen tässä tehtävässään harvinaista tarmokkuutta ja oma-aloitteisuutta sekä kunnostautunut erikoisesti kylmäverisenä ja päättäväisenä partiomiehenä. Maaliskuussa 1942 hän eräällä väkivaltaisella tiedusteluretkellä juoksi kovan tulen läpi saarretun vihollispesäkkeen katolle ja tuhosi sen kasapanoksella miehistöineen. Saman vuoden keväällä osallistui sotamies Sipiläinen torjuntataisteluihin ja selustaan tunkeutuneiden vihollispartioiden tuhoamisiin. Vihollisen suurhyökkäyksen kesäkuussa 1944 alettua kunnostautui hän erikoisesti Viteleen, Rajakonnun ja Salmin taisteluissa. Viteleessä sotamies Sipiläinen huolehti väsymättömästi mm. patruunatäydennyksestä, joka uhkasi tyrehtyä, kun täydennys avoimen suon yli oli vaikeaa. Tämän ohella osallistui hän varsinaiseen torjuntaankin aina vaikeimmassa paikassa, rohkaisi muita ja pakotti konepistoolilla uhaten pelkurit pysymään asemissa. Salmissa sotamies Sipiläinen ottaessaan yhteyttä vasemmalla olevaan naapuriin, joutui matkalla taisteluun vihollisosaston kanssa, josta hän konepistoolilla tuhosi toistakymmentä miestä saaden tämän jälkeen yhteyden naapuriin. Täten hän ratkaisevasti vaikutti oman joukon selviämiseen pahalta näyttävästä tilanteesta. Joitakin päiviä myöhemmin hän komppaniansa ollessa väkivaltaisessa tiedustelussa huomasi vihollisen yllättävän sivustaliikkeen komppaniansa yhteyksille. Arkailematta ryhtyi hän yksin taisteluun ja kaadettuaan toistakymmentä vihollista torjui vihollisen hyökkäyksen. Samoin kunnostautui sotamies Sipiläinen erään vihollistukikohdan valtauksessa, jolloin haavoittui kahdesti jalkaan kuitenkin suorittaen sisukkaasti tehtävänsä loppuun saakka.”
