Mannerheim-ristin ritarit
Jalkaväenkenraali, yleisesikuntaupseeri.
Syntyi 29.3.1895 Lempäälässä, kuoli 2.4.1971 Helsingissä, haudattu Lempäälään.
Ritari 160, 18.11.1944, kenraalimajuri, divisioonankomentaja 5.D.
Vanhemmat tilanomistaja Kustaa Evert Tapola ja Mathilda Kustaava Tapola. Puoliso Emilia Sopanen k 1977. Lapset Ilkka Olavi Kustaa (1922) yliluutnantti, varatuomari k 1971, Tuomas Antti Kustaa (1926) filosofian maisteri k 2019.
Ylioppilas Tampereen klassillinen lyseo 1916, opiskeli Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Turun kesäyliopistossa lääketieteen alkututkintoa varten 1916–17, Vimpelin Sotakoulu 1917–18, KadK aktiiviupseerikurssi 1920, SKK/Y 1 1924–26, yleisesikuntaupseerin arvo 8.3.1927. Oli suojeluskuntien perustamistehtävässä Hämeessä ja Satakunnassa syksyllä 1917, kuului Helsingin ylioppilassuojeluskuntaan 1917 ja toimi harjoittajana Helsingin ja Teknillisen Korkeakoulun suojeluskunnassa 1918.
Komppanianpäällikkö ja pataljoonan komentaja ESavR 1918, komppanianpäällikkö KKR 1918–19, adjutantti 1919–20, komppanianpäällikkö 1920–22 ja AUK johtaja 1922–24, koulutusupseeri 2.DE 1924, toimistoupseeri ja toimistopäällikkö YEkoulutus- ja järjestelytoimisto ja samalla taktiikanopettaja SKK 1926–27, taktiikanopettaja SKK 1927–29, toimistopäällikkö YE 1929–30, esikuntapäällikkö 2.DE 1930–33, sota-asiainosastopäällikkö ja esikuntapäällikkö AKE 1933–34, RUK johtaja 1934–37, opintomatkat Puolaan, Tsekkoslovakiaan, Baltiaan ja Saksaan 1934, osastopäällikkö YEkomento-osasto 1937–38, osastopäällikkö PlMkomento- ja koulutusosasto 1938–39, esikuntapäällikkö MaavE 1940, järjestely- ja operatiiviset tehtävät PM 1940, osastopäällikkö PvPEoperatiivinen osasto 1940–41, EHämSl komentaja 1944–45, PvPE sotakoulujen tarkastaja 1945–47 ja oman virkansa ohella SKK johtaja, SKK johtaja 1947–48, PvPE jalkaväentarkastaja 1948–52 ja PE 1952–55, oman virkansa ohella sotakoulujen tarkastaja 1947–49, evp 29.3.1955.
KKR:n sotaoikeuden jäsen 1918, 1921 ja 1924, KKR:n urheilutoimikunnan puheenjohtaja 1921 ja jäsen 1922–24 sekä rykmentin kunnianeuvoston vanhempi jäsen 1924, YE:n kunniatuomioistuimen jäsen 1927, armeijan sisäpalvelusohjesääntökomitean jäsen 1927–28, armeijan ohjesääntökomitean jäsen 1928–34 ja 1937–41, Puolustusrevisiokomitean jäsen 1945–49, valtakunnallisen aluejakokomitean jäsen 1946–53, Korkeimman Oikeuden sotilasjäsen 1947–65, puolustuslaitoksen tarkastajiston jäsen 1949, kielilautakunnan sotilasjäsen, asevelvollisuuslain soveltamisasetustoimikunnan jäsen 1950, puolustuslaitoksen rationalisointitoimikunnan puheenjohtaja 1952–53, reserviupseerien koulutusta ja siihen liittyviä kysymyksiä käsittelevän toimikunnan puheenjohtaja 1952–53.
Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan (PTS) puheenjohtaja 1955–58.
Vapaussota: komppanianvarapäällikkö, komppanianpäällikkö ja pataljoonaa vastaavan osaston johtaja ESavR, Mäntyharju, Mouhu, Heinola, Sysmä, Asikkala, Muttala, Vierumäki, haavoittui 20.4.1918 Vierumäellä. Talvisota: esikuntapäällikkö KanAE 1939–40, Karjalan kannas. Jatkosota: esikuntapäällikkö KarAE 1941–42, esikuntapäällikkö AunRE 1942, 5.D komentaja 1942–44, VI AK komentajan viransijainen 1944, Laatokan Karjala, Aunus.
Suomen Sotatieteellisen Seuran varapuheenjohtaja 1927–29 ja johtokunnan jäsen 1946–70, Haminan yhteislyseon vanhempainneuvoston jäsen 1936–37, Oy Yleisradio Ab:n ohjelmaneuvoston jäsen 1939–41, Suomen partiojärjestöjen yhteisen neuvottelukunnan jäsen 1940–50, Partiojärjestöjen aatteellisen neuvottelukunnan jäsen ja puheenjohtaja, Suomen Sotilaspsykologisen Seuran jäsen 1948–55, Työterveyslaitoksen neuvottelukunnan jäsen, Valtakunnallisten laturetkien keskustoimikunnan puheenjohtaja, Suomen Latu ry:n hallituksen jäsen 1956–71 ja neuvottelukunnan jäsen, Suomen Jousiampujain liiton puheenjohtaja 1956–63 ja kunniapuheenjohtaja, Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajäsen 1970. Mannerheim-ristin ritarien säätiön säädekirjan allekirjoittaja 1954, valtuuskunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1954–71.
Julkaisut: Talvitaktiikkaa (1929).
Reserviluutnantti 29.5.1918, luutnantti 1.7.1920, kapteeni 16.5.1922, majuri 6.12.1926, everstiluutnantti 16.4.1929, eversti 16.5.1937, kenraalimajuri 31.12.1941, kenraaliluutnantti 4.6.1951, jalkaväenkenraali 4.6.1955.
VR 1 rt mk, MR 2, VR 1 mk, VR 4 mk, R SVR 1, R SVR 2, VM 1, RUL am, Vs mm, Ts mm, Js mm, SaksRR 1 ja RR 2, K RuotsMR 1, SaksKtR 1.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 18.11.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kenraalimajuri Kustaa Anders Tapolan.
Kenraalimajuri Tapola on komentanut 5.D:aa kesä–heinäkuun raskaissa puolustustaisteluissa Syväriltä Pitkärantaan. Hän on divisioonansa kanssa koko taisteluvaiheen ajan saanut kestää vihollisen Aunuksen voimaryhmän raskaimman painostuksen ja ankarimmat iskut. Hänen taitavalla johdollaan tuotti divisioona jatkuvissa sitkeissä taisteluissa viholliselle huomattavat tappiot ja pysäytti viimein vihollisen etenemisen Pitkärannan seuduilla torjuttuaan sen useita päiviä kestäneet, suurin voimin tekemät läpimurtoyritykset sille mitä raskaimpia tappioita aiheuttaen vakiinnuttaen siten tilanteen Laatokan Karjalan tärkeimmällä operatiosuunnalla sodan loppuun saakka.”
