Mannerheim-ristin ritarit
Maanviljelijä, ylikersantti.
Syntyi 3.8.1913 Närpiössä, kuoli 26.9.1997 Närpiössä, haudattu Närpiöön.
Ritari 102, 6.11.1942, alikersantti, ryhmänjohtaja 7./JR 61.
Vanhemmat maanviljelijä Oskar Nordin ja Edla Maria Snickars. Puoliso Gerda Maria Skogman.
4/4 kansakoulu, varusmies UR 1935–36. Kertausharjoitusvuorokausia 1938–39 yhteensä 24.
Talvisota: yhteysmies JR 9 1939–40, Karhula, Marjapellonmäki, Leipäsuo, Vilaniemi, haavoittui 6.3.1940 Vilaniemessä, lomautettu toistaiseksi 1.8.1940. Jatkosota: kiväärimies JR 61 1941–42, ryhmänjohtaja JvKoulK 11 1942–44, Säntämä, Syväri, Tienhaara, haavoittui 27.9.1941 Syvärillä, kotiutettu 12.11.1944.
Maanviljelijä kotitilalla Närpiössä.
Korpraali 26.9.1941, alikersantti 11.11.1941, kersantti 12.10.1944, ylikersantti 4.6.1968.
MR 2, 2 VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 6.11.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Arvid Oskar Nordin’in.
Alikersantti Nordin on synnynnäinen taistelija ja esimerkillinen partiomies.
Sekä taisteluissa että lukuisilla partiomatkoillaan on hän ehtymättömällä taisteluinnollaan rohkaissut tovereitaan ja henkilökohtaisella esimerkillään huomattavasti vaikuttanut koko komppanian hyvään taistelutehoon. Joinakin yksityiskohtina alikersantti Nordin’in teoista mainittakoon: Osallistuessaan kerran erääseen tärkeään upseeripartioon otti hän päättäväisesti, partion johtajan haavoittuessa juuri silloin, kun vihollinen yritti saartaa osaston, johdon käsiinsä ja torjui uhkaavan vaaran.
Henkilökohtaisesti hän tällöin ampui erään politrukin, jolta sai haltuunsa erittäin tärkeitä karttoja täydellisine vihollisen asemamerkintöineen. Erään vaikean hyökkäysliikkeen aikana vihollisen vahvoja kenttävarustuksia vastaan veti alikersantti Nordin esimerkillään toverinsa mukaansa tuhoten useita vihollisia ja tehden siten mahdolliseksi omien etenemisen erään tärkeän puron yli. Sen jälkeen hän partioineen tunkeutui vihollisen sivustaan, tuhosi vihollisen kuljetusauton miehistöineen, hyökkäsi hetkeäkään arvelematta vahvan varmistusosaston kimppuun tuhoten noin 20 vihollista ja siten raivasi tien pataljoonan etenemiselle. Myöhemmin ilmoittautui alikersantti Nordin vapaaehtoisena ottamaan yhteyttä naapurikomppaniaan, johon yhteydet olivat katkenneet. Vaikka hän tällöin haavoittui vaikeasti jalkaan ei se kuitenkaan estänyt häntä tehtäväänsä jatkamasta. Käyden kiivasta tulitaistelua hän selvitti vihollisen asemat ja lisäjoukkojen saavuttua hänen antamansa tiedot johtivat naapurikomppanian nopeaan vapauttamiseen vihollisen saarrosta.”
