Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

AHO Martti Johannes
52
Aho Martti Johannes 52

Eversti.
Syntyi 19.11.1896 Kemin maalaiskunnassa, kuoli 21.6.1968 Kokkolassa, haudattu Kokkolaan Marian hautausmaalle.
Ritari 52, 1.3.1942, everstiluutnantti, rykmentinkomentaja JR 50 ja 16.10.1944, eversti, rykmentinkomentaja JR 50.
Vanhemmat maanviljelijä Johan August Aho ja Rosa Amalia Matinlassi. Puoliso Claudia Seise k1978. Lapset Maire Irene Aulikki (1922) Reinikainen kotirouva k 2003, Maj-Lis Eila Anita (1923) filosofian ylioppilas k 1956, Kalevi Jaakko Johannes (1925) ekonomi k 2011.

 

7/8 yksityisesti Joensuun yhteiskoulu 1930, varusmies JP 15 1918–19, RUK reserviupseerikurssi 2 1921, sotilaspedagoginen kurssi 1925, KadK erikoiskurssi 1927–28, TK luutnanttikurssi 1931–32, konekivääri- ja kranaatinheitinkurssi 1936 ja kapteenikurssi 1939.

Osallistui Aunuksen retkeen 1919, pataljoonan taloudenhoitaja, rahastonhoitaja ja rykmentin majoitusmestari TR 1919–23. Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1923, nuorempi upseeri ja komppanianpäällikkö SR 1923–26, RvAUK johtaja 1927, komppanianpäällikkö ja RAUK johtaja JR 1929–34, yleisesikuntaupseeri SR 1934–39, rajatoimiston päällikkö 13.DE 1940, operatiivisen toimiston toimistoesiupseeri RE 1940–41, RjKoulK päällikkö 1941. Puolustuslaitoksen palvelukseen 1941, koulutustoimiston päällikkö KPohSlE 1941, RovSp päällikkö 1944–45, RaaSp päällikkö 1945–49, evp 18.1.1949. Pidätettynä 6 viikkoa asekätkentäjutun yhteydessä 1945.

JR:n asevelvollisten sotilaallisen kehittyneisyyden toteamislautakunnan jäsen 1929, SR:n vastaavan lautakunnan puheenjohtaja 1935–39, JR:n kunnianeuvoston varajäsen 1931, SR:n kunnianeuvoston jäsen 1936.

Vapaussota: vapaaehtoinen kiväärimies ja ryhmänjohtaja PeräPohjP ja JP 15, Pohjois-Suomi, Karjalan kannas. Talvisota: SissiK/KarjR päällikkö 1939, ErP 8 komentaja 1939, pataljoonankomentaja JR 38 1939–40, Taisteluosasto Karpalo/13.D komentaja 1940, Käsnäselkä, Iso-Kivioja, Punikkilinja, Uuksujoki, Koirinoja, Ruokojärvi, Nietjärvi, Kelioja, Pitkäranta, haavoittui 1.1.1940 Ruokojärvellä ja 25.2.1940 Pitkärannassa. Jatkosota: operatiivisen osaston päällikkö 11.DE 1941, JR 50 komentaja 1941–44, Kenraalinkylä, Koirinvaara, Soanlahti, Jänisjoki, Ignoila, Hautavaara, Suojoki, Suvilahti, Kurmoila, Jessoila, Korsa, Alekka, Tervalammensuo, Kinnasvaara, Prääsä, Matrossa, Polovina, Vilga, Suolusmäki, Petroskoi, Jalguba, Keski-Suisaari, Rutsi, Segesa, Gorga, Särkijärvi, Vadrusjärvi, Kärstilänjärvi, Lavola, Tornio, Alavojakkala, Karunki, Martimo, Ylitornio, Aavasaksa, Kauliranta, Juoksenki, Olostunturi, Muonio, haavoittui 29.6.1944 Kärstilänjärven Ylähovissa.

Osakas Huolintaliike M Rauanheimo Oy Kokkola 1949–52.

Pohjois-Karjalan Metsästys- ja Ampumaseuran jäsen, sihteeri ja rahastonhoitaja 1929–34, Upseerien Ampumayhdistyksen, Pitkärannan Ampujien, Raahen Kauppaklubin ja Sotainvalidien Veljesliiton Kokkolan osaston jäsen. Moninkertainen Suomen Ampujainliiton Pohjois-Karjalan piirin ja Upseerien Ampumayhdistyksen mestari. Puolustuslaitoksen, rajavartiolaitoksen ja Joensuun rajavartioston mestaruuksia ammunnassa, ampumahiihdossa, jalkapallossa ja pesäpallossa.

Reservivänrikki 16.11.1921, reserviluutnantti 5.12.1925, reservikapteeni 13.6.1930, kapteeni 21.3.1931, majuri 5.2.1940, everstiluutnantti 11.10.1941, eversti 23.6.1944.
MR 2 sk, MR 2, VR 1 tlk, VR 1 mk, VR 2 mk, VR 3 mk, VR 4 mk, R SVR 2, AunMm sk, HeimoSR sk, VSS am 1, Vs mm, Ts mm, Js mm, SR, SaksRR 1 ja RR 2.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 1.3.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi everstiluutnantti Martti Johannes Ahon.

Taistelussa 19.–21.8.41 [Ignoila–Hautavaara] everstiluutnantti Aho rykmenttinsä kärjessä edeten johti henkilökohtaisesti vihollisen suorasuuntaustykkien ja panssarivaunujen tuhoamista, murtaen siten nopeasti vihollisen vastarinnan. H:vaarasta [Hautavaara] hän johti rykmenttiään niin taitavasti ja häikäilemättömällä nopeudella vahvasti varustettujen ja panostettujen [Suojoen] rauta- ja maantiesiltojen yli, että molemmat sotatoimille tärkeät sillat saatiin ehjänä vallatuiksi. Silloilta hän jatkoi pikamarssissa S:lahteen [Suvilahti] rykmenttinsä edessä, joutuen tällä matkalla kaksi kertaa käyttämään aseenaan olevaa pikakivääriä vihollisen vastarinnan murtamiseksi. Nopealla etenemisellään S:lahteen hän pakotti N:joella [Näätäjoella] taistelleet vihollisjoukot vetäytymää S:lahtea kohti, jossa hän näistä osan tuhosi ja löi loput täydellisesti hajalle.

S:järven [Sotjärvi–Säämäjärvi] kannaksella 25.–27.8.41 taisteluissa saarsi ja tuhosi everstiluutnantti Aho vihollisen niin nopeasti K:n [Kurmoila] maastossa, että valtasi E:n [Essoila] kannaksen ennen kuin vihollinen ehti miehittää kannaksen edessä olleen vahvasti varustetun kukkulamaaston.

T:n [Teru] valtaukseen johtaneissa taisteluissa 3.–8.9.41 hän johti rykmenttinsä taitavasti läpi laajan metsä- ja suoalueen vihollisen selustaan ja hyökkäävän vihollisrykmentin törmätessä hänen etelään suuntautuneisiin osiinsa, löi sen ja jatkoi hyökkäystä niin häikäilemättömällä voimalla ja nopeudella, että sai erään sillan [Suojujoen silta] vallatuksi ehjänä, johtaen itse henkilökohtaisesti ensimmäisten kahden joukkueen ylimenon.

Jatkuvissa taisteluissa T:stä [Teru] hän johti äärimmäisen väsyneen rykmenttinsä tuhoamaan vihollisen lähimmät apujoukot sekä osillaan hyökkäsi Ylä-T:tä [Ylä-Teru] vastaan lyöden sitä puolustaneet vihollisen joukot.

Taitavasti johtamalla rykmenttiään useissa taisteluissa everstiluutnantti Aho myötävaikutti erittäin tehokkaasti Äänislinnan nopeaan valtaamiseen.”

”Ylipäällikkö on pvm:llä 16.10.44 toisen kerran suonut Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin eversti Martti Johannes Aholle.

Eversti Aho on toiminut Tornion puolustuksessa 6.10. lähtien vastahyökkäyksen johtajana erikoisen tuloksellisesti. Hän tunkeutui rykmentteineen vihollisen pohjoisen ja itäisen rintaman välistä vihollisen pohjoisen rintamalohkon selustaan motittaen vihollisen etummaiset osat. Kaksi vuorokautta taisteli rykmentti erittäin vaikeissa olosuhteissa kaikkia vihollisen läpimurtoyrityksiä sekä kevennyshyökkäyksiä vastaan kunnes 8 p:n illalla vihollisen jäljelle jääneet osat – n. 500 miestä – antautuivat.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen