Mannerheim-ristin ritarit
Maatalous- ja metsätieteen opiskelija, kapteeni.
Syntyi 4.11.1918 Lohtajalla, katosi 23.10.1944 Kittilässä, haudattu (1945) Kokkolaan Marian sankarihautaan.
Ritari 54, 26.4.1942, luutnantti, tähystäjä 3./LLv 16.
Vanhemmat kanttori-urkuri Elias Kahla ja Hilma Sofia Tervo.
Ylioppilas Kokkolan yhteislyseo 1938, varusmies ISK 1938–39, ISK reserviupseerikurssi 8 1938–39. Kuului Kokkolan suojeluskuntaan 1936–38.
Talvisota: tähystäjä LLv 14 1939–40, Karjalan kannas, Laatokan Karjala, lomautettu toistaiseksi 10.5.1940. Jatkosota: tähystäjä LLv 14 1941, tähystäjä LLv 16 ja LeLv 16 1941–43, tähystäjä, lentueenpäällikkö ja tiedustelu-upseeri LeLv 16, 1943–44, tiedustelu-upseeri TiedLeLv 16 1944, lentueenpäällikkö HLeLv 26 1944, Karjalan kannas, Itä-Karjala, pohjoisrintama.
Reservivänrikki 16.9.1939, luutnantti 9.12.1941, kapteeni 27.7.1944.
MR 2, VR 2, VR 3 tlk, 2 VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, SaksRR 2.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 26.4.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Paavo Elias Kahlan.
Luutnantti Kahla on lentokoneen tähystäjänä suorittanut kaikkiaan 141 sotalentoa, osoittaen ilmiömäistä rohkeutta ja harkintakykyä. Vanhentuneesta lentokalustosta ja useinkin epäedullisista sääolosuhteista huolimatta on hän suorittanut tehtävänsä kiitosta ansaitsevalla tavalla. Hänen tuomansa tiedustelutulokset ovat olleet luotettavia ja sodan johdolle hyvin arvokkaita.
Sodan alettua sai luutnantti Kahla heinäkuussa 1941 laajan valokuvaustehtävän, mikä oli suoritettava 2500 m:n korkeudessa. Valokuvattavan alueen keskellä oli vihollisen 40 mm:n it.patteri, mikä alkoi heti tulittaa konetta. Ilmatorjuntatulesta huolimatta jatkoi luutnantti Kahla tehtävän suoritusta siksi, kunnes ilmatorjuntaammusten räjähdykset olivat niin lähellä konetta, että se ilmanpaineesta joutui heittelehtimään, jolloin kuvaus oli lopetettava. 5 min. kuluttua palasi luutnantti Kahla jatkamaan keskeytynyttä tehtävää.
Myöhemmin heinäkuussa 1941 sai luutnantti Kahla yöllä suoritettavakseen kaukopartion huoltolennon. Mitä huonoimmista sääolosuhteista huolimatta suoritti luutnantti Kahla hänelle annetut tehtävät ja hyvällä taidollaan onnistui löytämään kaukopartion.
Elokuussa 1941 sai luutnantti Kahla tiedustelutehtävän reitillä Niva–Kurkijoki–Käkisalmi. Huolimatta vihollisen erittäin kiivaasta ilmatorjuntatulesta, suoritti hän 1000 m:n korkeudessa lentäen tehtävän kiitettävällä tavalla.
Syyskuussa 1941 sai luutnantti Kahla suoritettavakseen tykistötulenjohtolennon. Maalina oli vihollisen ilmatorjuntapatteri, minkä paikkaa ei täysin tarkasti tunnettu. Saadakseen ilmatorjuntapatterin paikan selville teki luutnantti Kahla ensiksi aluetta vastaan syöksyjä sekä tulitti maastoa, jolloin ilmatorjuntapatteri miehitettiin ja se ryhtyi ampumaan. Tämän jälkeen johti luutnantti Kahla oman tykistön tulen vihollisen ilmatorjuntapatteriin, jolloin yhteen tykkiin saatiin täysosuma ja patteri vaiennettiin. Luutnantti Kahla huomasi vihollisen ilmatorjuntapatterin miehistön suojautuvan erääseen metsikköön, mihin hän välittömästi siirsi oman tykistön tulen ja suurin osa miehistöä tuhottiin.
Lokakuussa 1941 sai luutnantti Kahla tehtäväkseen maalitiedustelulennon omalle tykistölle. Tehtävää suoritettaessa joutui luutnantti Kahla useampia pattereita käsittävän vihollisen ilmatorjuntatulen alaiseksi, jolloin kone sai lukuisia osumia, mutta kykeni kuitenkin palaamaan tukikohtaan. Luutnantti Kahla toi omalle tykistölle erittäin arvokkaita tietoja maaleista.
Lukuisilla lennoillaan on luutnantti Kahla joutunut kohtaamaan vihollisen hävittäjiä, mutta erittäin suuren rohkeutensa, tarkkuutensa ja harkintakykynsä takia on hän aina onnistunut eksyttämään vihollishävittäjät jäljiltään.”
