Mannerheim-ristin ritarit
Eversti, yleisesikuntaupseeri.
Syntyi 15.9.1897 Kuhmalahdella, kuoli 19.1.1944 Lamperossa, haudattu Kuhmalahdelle Vanhalle hautausmaalle.
Ritari 66, 5.7.1942, everstiluutnantti, rykmentinkomentaja JR 45.
Vanhemmat maanviljelijä Vilho Kari ja Ida Maria Lindström. Puoliso Selma Rachel Astrid Sylvin k 1986.
Ylioppilas Tampereen klassillinen lyseo 1917, Viipurin Upseerikokelaskurssi 1918–19, KadK lyhennetty kurssi 1926–27, SKK/Y 6 1929–31, yleisesikuntaupseerin arvo 19.12.1932. Kuului Mikkelin suojeluskuntaan 1922–23, patterinpäällikkö ja asemestari Mik skpE.
Aliupseeri PionKoulP 1918, nuorempi upseeri ja komppanianpäällikkö PionP 1 1919–21, konekivääriosastonjohtaja ASK 1921–22, evp 1.11.1922. Rajavartiolaitoksen palvelukseen 1923, aseupseeri ja adjutantti KR 1923–27, adjutantti SMrajavartio-osasto 1927–29, yleisesikuntaupseeri SMrajavartio-osasto 1931–32, yleisesikuntaupseeri RVE 1932–38, komentajan apulainen KR 1938–39, toimistopäällikkö JR 44 1940, esikuntapäällikkö 9.DE 1940 ja KaiSlE 1940, R 1 komentaja 1940–41.
Rajavartiostojen kunniatuomioistuimen jäsen 1936–38, KR:n erikoissotaoikeuden jäsen 1938–39, sairaantarkastustoimikunnan puheenjohtaja 1938–39, asevelvollisten sotilaallisen kehittyneisyyden toteamisen tutkintolautakunnan puheenjohtaja 1938–39, kanta-aliupseerikokelaiden tutkintolautakunnan puheenjohtaja 1938–39 ja upseerien kunnianeuvoston puheenjohtaja 1939.
Vapaussota: vapaaehtoinen sotamies ja ryhmänjohtaja 1. Hämäläiskomppania ja Pohjois-Hämeen Rykmentti, Vilppula, Ruovesi, Korkeakoski, Tampere, Messukylä, Suinula, Kangasala. Talvisota: toimistopäällikkö P-SRE 1939, Osasto Karin komentaja 1939–40, Suomussalmi, Raate. Jatkosota: SissiP 1 komentaja 1941, JR 60 komentaja 1941–42, JR 45 komentaja 1942–44, Aunus, Maaselän kannas.
Alikersantti 15.9.1918, vääpeli 12.4.1919, vänrikki 10.8.1919, luutnantti 16.5.1921, kapteeni 6.12.1927, majuri 29.9.1934, everstiluutnantti 29.11.1940, eversti 13.4.1943.
MR 2, VR 2 tlk, VR 2 mk, 2 VR 3 mk, R SVR 2, Vs mm, Ts mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 5.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi everstiluutnantti Kaarlo Kustaa Karin.
Hän on koko sodan ajan toiminut yksikön komentajana osoittaen toiminnassaan erinomaista johtajataitoa ja suurta henkilökohtaista urhoollisuutta.
Puolustus–hyökkäysvaiheessa syyskesällä V:järvellä [Vieljärvi] hän kasvatti vaikeiden olosuhteiden vallitessa yksikössään hyvän, luotettavan sotilashengen luoden edellytykset tulevaa, laajaa hyökkäysoperatiota varten, jolloin johti erittäin voimakkaiden miinakenttien ja perättäisten vahvojen varustusten läpi yksikköään tapahtuneissa hyökkäystaisteluissa Äänislinnan valtauksessa, johon yksikkö erittäin raskaan, vaikean, voimaa ja hyvää sotilashenkeä kysyvän korpimaaston kautta suoritetun hyökkäyksen jälkeen osallistui.
Myöhemmin hän osallistui maastollisesti erittäin vaikeissa olosuhteissa ankaria taisteluja käyden uupuneella osastollaan S:niemen [Suununiemi] valtaukseen ja puhdistukseen ylläpitäen henkilökohtaisilla käynneillään etulinjassa ja puhuttelemalla etulinjan väsyneitä miehiä hyvää henkeä ja hyökkäysintoa.
Myöhäissyksyllä osallistui hän yksikkönsä kanssa hyökkäykseen lännestä K:n [Käppäselkä] pohjoispuolisen maaston valtaamiseen.
Joulukuussa suoritti hän kovia kokeneen jo uupuneen yksikkönsä kanssa erittäin vaikean hyökkäyksen K:n [Karhumäki] lounais- ja länsipuolisen korpi- ja kalliojyrkännemaaston läpi hyökäten vihollisen erittäin vahvoja varustettuja asemia vastaan ja valloitti ne. Täten hän henkilökohtaisella toiminnallaan vaikutti ratkaisevasti K:n [Karhumäki] valtaukseen.”
