Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

KORKKINEN Torsten Erik Einar
28
KORKKINEN Torsten Erik Einar 28

Agrologi, maanviljelijä, majuri.
Syntyi 31.10.1912 Nakkilassa, kuoli 3.2.1969 Karttulassa, haudattu Hyvinkäälle Puolimatkan hautausmaalle.
Ritari 28, 19.10.1941, vänrikki, komppanianpäällikkö 2./KevOs 14/4.D.
Vanhemmat maanviljelijä Evert Einari Korkkinen ja Anna Eriksson. Puoliso Elvi Lotta Marjatta Liuhto ero 1961. Lapset Olli Markku Tapani (1937) maanviljelijä k 1997, Eero Torsti Sakari (1940) insinööri Oulu, Leena Sisko Marjukka (1943) Railo röntgenhoitaja k 2004.

 

3/8 Hämeenlinnan lyseo 1927, varusmies KSP 1931–32, Mustialan maamiesopisto 1934, RUK reserviupseerikurssi 46 1940. Kertausharjoitusvuorokausia 1935 yhteensä 25.

Talvisota: ryhmänjohtaja JR 12 1939–40, Hanhiojansuo, Hatjalahti, Palokangas, Humaljoki, Koivisto, Viipurinlahti, lomautettu toistaiseksi 21.7.1940. Jatkosota: joukkueenjohtaja ja komppanianpäällikkö KevOs 14 1941–42, joukkueenjohtaja JR 25 1942 ja komppanianpäällikkö 1942–44, Karisalmi, Lyykylä, Tyrisevä, Vammelsuu, Patojärvi, Äänislinna, Pyhäniemi, Semsjärvi, Kumsjärvi, Karhumäki, Seesjärvi, Suurlahti, Maaselkä, Kavantsaari, haavoittui syyskuussa 1941 Ala-Patojärvellä, kotiutettu 17.11.1944.

Tilanhoitaja Oy Alkoholiliike Ab:n maatilalla Nurmijärvellä 1934–38, maanviljelijä omalla maatilalla Kytäjällä 1938–61, vuokraviljelijä Karkkilassa 1961–67, tilanhoitaja ja kanalanpitäjä Karttulassa 1967–69.
Kytäjän Maamiesseuran puheenjohtaja 1950–58, Hyvinkään Reserviupseerikerhon jäsen.

Reservivänrikki 6.7.1940, luutnantti 13.1.1942, kapteeni 27.7.1944, majuri 8.11.1968.
MR 2, VR 3 mk, VR 4 tlk, Ts mm, Js mm, RUL am.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 19.10 41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vänrikki Torsten Erik Einar Korkkisen.

Joukkueenjohtajana vänrikki Korkkinen aina siitä alkaen, jolloin osasto alkoi hyökkäyksensä Kannaksella, on osoittanut järkkymätöntä taistelutahtoa, tinkimätöntä urhoollisuutta ja neuvokkuutta suorittaen kaikki hänelle annetut tehtävät vääjäämättömän varmasti ja ripeästi loppuun saakka. Erään tärkeän kylän [Kämärä] valtauksen jälkeen 23.8.41 vänrikki Korkkinen sai joukkueellensa varmistustehtävän ja joutui tällöin etenkin aamupäivällä 24.8.41, jolloin mitään raskaiden aseiden tukea ei ollut vielä saatavana, ratkaisevalla tavalla osallistumaan vihollisen ankarien kranaatinheittimien ja hyökkäysvaunujen tukemien hyökkäysten torjumiseen. Konepistoolia taitavasti käyttämällä ja esimerkillisellä järkkymättömyydellään hän sai joukkueellansa useisiin satoihin nousseen vihollisosaston etenemisen pysähdytetyksi aiheuttaen sille suurta mieshukkaa. 31.8.41 vänrikki Korkkinen sai käskyn vahvalla taistelupartiolla vyöryttää jokilinja Vammelsuuhun, jonne omat joukot pohjoisesta ja idästä olivat hyökkäämässä. Tällöin vänrikki Korkkisen onnistui johtaa osastonsa vihollisasemien selustaan ja nopealla, voimakkaalla käsikranaattivyörytyksellä saattaa sekasortoon ja suureksi osaksi tuhota vihollisen puolustus sen vahvasti varustetuissa asemissa, jolloin omien joukkojen hyökkäys rintamasuunnasta kävi mahdolliseksi. 23.9.41 vänrikki Korkkinen johti jääkärikomppaniansa Petroskoin tien varteen erään sillan [Tseusajoen silta] kohdalle katkaisten komppaniansa tulella liikenteen mainitulla tiellä, jolloin suurehko vihollismotti muodostui. Samana päivänä hän nopeudellaan ja taitavuudellaan pelasti osastonsa komentajan hengen. Edetessään etumaisina tarkastamaan mainittua siltaa komentaja ja vänrikki Korkkinen kahden taistelulähetin seuraamana joutuivat n. 30 metrin päähän metsään kätkeytyneestä vihollispartiosta, jolloin eräs vihollismies ampui tähdätyn laukauksen osaston komentajaa kohti kenenkään sitä etukäteen huomaamatta. Salamannopeasti, ennenkuin vihollinen ennätti laukaista toistamiseen, vänrikki Korkkinen konepistoolillaan kaatoi ampujan, minkä jälkeen koko vihollispartio tuhottiin. Seuraavana päivänä 24.9.41 vänrikki Korkkinen joutui komppaniallansa eräällä pakalla [Ala-Patojärven eteläpuolella] varmistamaan Petroskoin maantien. Vaikka vihollinen 24.9. ja 25.9.41 erisuuruisin osastoin hyökkäsi lännestä, pohjoisesta ja idästä koettaen avata pääsytien motista, onnistui vänrikki Korkkinen torjumaan kaikki aika-ajoin ankaratkin hyökkäykset. Taistelun kestäessä hän ajoittain komppaniansa ainoana upseerina nopeasti järjesti uudelleen yksikkönsä sekä taitavilla ja järkkymättömillä vyörytyksillä yhä laajensi vallattua maaston kohtaa, niin että voitiin järjestää entistä edullisemmat puolustusasemat. Kaikessa muussakin toiminnassaan vänrikki Korkkinen varmuudellansa ja päättäväisyydellänsä on esimerkillisesti vaikuttanut yksikkönsä hyviin suorituksiin.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen