Mannerheim-ristin ritarit
Konttoristi, yliluutnantti.
Syntyi 31.5.1920 Kuhmossa, kuoli 21.3.1958 Nilsiässä, haudattu Siilinjärvelle.
Ritari 112, 4.6.1943, luutnantti, kaukopartio-osaston johtaja 3.D.
Vanhemmat kappalainen Pekka Leskinen ja Signe Damsten. Puoliso Kirsti Elisabeth (Liisa) Swahn k 2007. Lapset Pekka Johannes (1945) metsätalousinsinööri, piiripäällikkö Kangasniemi, Riitta Aino Kaarina (1947) Anttila sairaanhoitaja Jyväskylä, Hannu Veikko Kullervo (1948) yksityisyrittäjä Helsinki, Jouko Tapio (1950) yhteiskuntatieteiden maisteri, koulutuspäällikkö Iisalmi.
5/8 Mikkelin yhteiskoulu, Viipurin kauppakoulu 1938, varusmies JvKoulK 5 1939–41, RUK reserviupseerikurssi 49 1940–41. Kuului Kuhmon suojeluskuntaan 1935–39. Kertausharjoitusvuorokausia 1954 yhteensä 25.
Jatkosota: adjutantti Os Halonen ja I/JR 32 1941, hiihto-osastonjohtaja
JR 32 1941–42, sissiosastonjohtaja JR 11 1942 ja joukkueenjohtaja 1942–43, joukkueenjohtaja JR 53 1943, 3.D kaukopartio-osaston johtaja 1943–44 ja JR 53 kaukopartio-osaston johtaja 1944, joukkueenjohtaja ja komppanianpäällikkö ErP 13 1944 ja JääkK/3.D 1944, Laukka, Vuoninen, Pistojoki, Korpivaara, Tetrivaara, Uhtua, Röhö, Lintula, Kivennapa, Suulajärvi, Muolaa, Heinjoki, Noskua, Tornio, Rovaniemi, Muonio, haavoittui 29.6.1944 Jännerpuunjärvellä, kotiutettu 21.11.1944.
Konttoristi Kajaani Oy Kuhmo 1946–57, konttoristi Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin Nilsiän tiemestaripiiri 1957–58.
Reservivänrikki 10.5.1941, luutnantti 31.8.1942, yliluutnantti 20.7.1953.
MR 2, VR 3 mk, VR 4 mk, Js mm, RUL am, SaksRR 2.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 4.6.43 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Veikko Kullervo Leskisen.
Luutnantti Leskinen on toiminut kaukopartio-osaston johtajana suorittaen satakunta partiomatkaa, joista suurin osa on ulottunut kauaksi vihollisen selustaan ja joitten tuloksena on hänen ansiostaan saatu arvokkaita tietoja. Kotitöinään on luutnantti Leskinen osastoineen varmistanut omien joukkojemme avonaista sivustaa joutuen melkein jokapäiväisesti taistelukosketukseen vihollisen kanssa, josta on viholliselle koitunut varsin huomattavia tappioita. Kerran n. pataljoonan vahvuinen vihollinen hyökkäsi kahdelta taholta erääseen kylään [Röhö] kylään, jota osasto Leskinen varmisti, päästenkin yllättäen aivan kylän laitaan. Luutnantti Leskinen suoritti kuitenkin raivokkaan vastaiskun ensin toiseen ja sitten toiseen suuntaan. Kolmituntisen taistelun jälkeen vetäytyi vihollinen jättäen jälkeensä 50 kaatunutta ja 10 vankia, joista kaksi upseeria. Omat tappiot olivat 1 lievästi haavoittunut. Erään toisen kerran oli suurehko vihollispartio päässyt livahtamaan selustaamme, jolloin luutnantti Leskinen sai käskyn tuhota sen. Kahden tunnin takaa-ajon jälkeen tuhottiin partio viimeiseen mieheen ja otettiin siltä arvokas sotasaalis. Jonkin aikaa myöhemmin ajoi luutnantti Leskinen 30 miestä mukanaan takaa yli 200-miehistä vihollispartiota, jonka hän saavutti lähellä vihollisen asemia järven jäällä avonaisella sivustallamme. Arvelematta hyökkäsi luutnantti Leskinen vihollisen kimppuun, jolloin vihollisen tappiot kaatuneina ja haavoittuneina olivat huomattavan suuret. Vihollinen pakeni nopeasti järven yli omille linjoilleen. Luutnantti Leskisen vetäytyessä lähetti vihollinen vahvan partion hänen jälkeensä, mutta takaa-ajo loppui lyhyeen, kun partio hiihti osasto Leskisen virittämään ansakenttään. Ollen itse erittäin rohkea ja neuvokas on luutnantti Leskinen kasvattanut miehistään pelottoman ja taisteluhenkeä täynnä olevan osaston, joka on aina valmis lähtemään vuorokausia kestäville partiomatkoille. Luutnantti Leskisen tähän mennessä suorittamat partiomatkat on arvioitu yhteensä 5.000 kilometriksi.”
