Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

SIILASVUO (ent Strömberg) Hjalmar Fridolf
183
SIILASVUO (entinen Strömberg) Hjalmar Fridolf 183

Kenraaliluutnantti, yleisesikuntaupseeri.
Syntyi 18.3.1892 Helsingissä, kuoli 11.1.1947 Oulussa, haudattu Ouluun.
Ritari 183, 21.12.1944, kenraaliluutnantti, armeijakunnankomentaja III AK.
Vanhemmat sanomalehdentoimittaja Frans Strömberg ja Hulda Röman. Puoliso Salli Kolsi k 1978. Lapset Pehr Hjalmar Ensio (1922) kenraali, yleisesikuntaupseeri k 2003, Rolf Torsten Erland (1923) valtiotieteen maisteri, kansanopiston rehtori k 1998, Irja Rakel (1926) kotitalousopettaja, rehtori Oulu.

 

Ylioppilas Svenska normallyceum i Helsingfors 1911, opiskeli Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa 1911–15, kenraali Nenosen johtama korkeamman päällystön kurssi 1923, SKK/Y 1 1924–26, yleisesikuntaupseerin arvo 30.12.1926.

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (2.K ja 4.K) 1915–18, Pfadfinder-kurssi, gruppenführer 1916, 1. maailmansota: Misse-joki, Riianlahti, Aa-joki. Saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918.

V/3.JääkR (nimi myöhemmin UR) komentaja 1918–24, esiupseeri PlMsota-asiainosasto 1926–27, järjestely- ja liikekannallepanotoimiston päällikkö 1927–28 ja sota-asiainosaston päällikkö 1928, PPP 1 komentaja 1928–33, SPr (nimi myöhemmin SJR) komentaja 1933–34, PPohSl komentaja 1934–39, 9.D komentaja 1940, III AK komentaja 1940, V AK komentaja 1940–41, 1.D komentaja 1945–47.

UR:n kunnianeuvoston puheenjohtaja 1921–22 ja 1924, 1.D:n kunniatuomioistuimen jäsen 1921–24, Valtioneuvoston asettaman palkkauskomitean jäsen 1924–28, Vakuutusneuvoston 2. sotilasjäsen 1926–28, Kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan sotilasjäsen 1927–28, 2.D:n kunniatuomioistuimen varapuheenjohtaja 1933, 3.D:n kunniatuomioistuimen puheenjohtaja 1934, saksalaisten Suomen alueella suorittamia sotarikoksia tutkivan toimikunnan jäsen 1945.

Vapaussota: komppanianpäällikkö ja pataljoonankomentaja 3.JääkR, Tampere, Viipuri. Talvisota: 9.D komentaja 1939–40, Suomussalmi, Kuhmo. Jatkosota: III AK komentaja 1941–42, sotakoulujen ylitarkastaja 1942–44, III AK komentaja 1944, 1.D komentaja 1944–45, Kiestinki, Uhtua, Karjalan kannas, pohjoisrintama.

Upseeriliiton Terijoen alaosaston puheenjohtaja 1929–33, Kannaksen Ilmapuolustusyhdistyksen johtokunnan jäsen 1929–34, Terijoen kunnanvaltuuston jäsen 1931–33, Terijoen terveydenhoitolautakunnan jäsen 1931 ja varapuheenjohtaja 1932–33, Terijoen Keskikylän kansakoulun johtokunnan jäsen 1931–33, Terijoen Säästöpankin isännistön jäsen 1932–33, Terijoen sotilaskotiyhdistyksen johtokunnan jäsen 1932–33, Käkisalmen sotilaskotiyhdistyksen johtokunnan jäsen 1934, Oulun Ilmapuolustusyhdistyksen puheenjohtaja 1935–47, Jääkäriliiton Oulun alaosaston puheenjohtaja 1935–47, Oulun kaupunginvaltuuston jäsen 1937–40, Oulun kaupungin terveydenhoitolautakunnan jäsen 1937 ja puheenjohtaja 1938–40, Oulun yhteislyseon vanhempainneuvoston jäsen 1945–47.

Julkaisut: Suomussalmen taistelut (1940), Kuhmo talvisodassa (1944).

Kapteeni 15.4.1918, majuri 6.12.1920, everstiluutnantti 6.12.1926, eversti 6.12.1933, kenraalimajuri 8.4.1940, kenraaliluutnantti 3.7.1942.
SVR SR mk, VR 1 rt mk, MR 2, VR 1 mk, VR 2 mk, K SVR 2, VR 4 mk, R SVR 1, Vs mm, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksMskr, SaksRR 1 ja RR 2, SaksKtR Ar rtk, K RuotsMR 2, Jm.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kenraaliluutnantti Hjalmar Fridolf Siilasvuon.

Kenraaliluutnantti Siilasvuo on sotien 1939–44 aikana toiminut menestyksellisenä ja taitavana rintamakomentajana. Niinpä hän talvisodassa saavutti joukoillaan Suomussalmen kaksoisvoiton ehkäisten siten vaarallisen viholliskiilan tunkeutumasta länteen. Tämän sodan aikana johti kenraaliluutnantti Siilasvuo hyökkäysvaiheessa sotatoimia Pohjois-Suomessa ja puolustusvaiheessa Karjalan Kannaksen itäisellä osalla selviytyen usein hyvinkin vaikeista olosuhteista ja tilanteista kaikkea kiitosta ansaitsevalla tavalla. Välirauhan teon jälkeen joutui kenraaliluutnantti Siilasvuo jälleen Pohjois-Suomeen, missä hänen tehtävänään oli välirauhanehtojen mukaisesti tämän maamme osan vapauttaminen saksalaisista joukoista. Operation, joka monessa suhteessa oli erittäin vaikea ja mittasuhteiltaan varsin valtava hän johti päättävästi ja vauhdikkaasti mitä moninaisimmat esteet voittaen.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä