Mannerheim-ristin ritarit
Kenraalimajuri, yleisesikuntaupseeri.
Syntyi 19.9.1893 Kuopiossa, kaatui 5.8.1944 Ihantalassa, haudattu Kuopion sankarihautaan.
Ritari 22, 12.10.1941, eversti, divisioonankomentaja 12.D.
Vanhemmat pastori Henrik August Wichmann ja Matilda Sofia Saxbäck. Puoliso Saga Greta Alléen k 1961. Lapset Kari Juha Einar (1941) toimistopalvelupäällikkö Helsinki.
Ylioppilas Kuopion klassillinen lyseo 1912, opiskeli Teknillisen korkeakoulun koneinsinööriosastossa 1912–15, suoritti diplomi-insinööritutkinnon I osan 1915, SKK/Y 1 1925–26, yleisesikuntaupseerin arvo 8.3.1927, TykK komentajakurssi 1941 (kurssi keskeytyi jatkosodan vuoksi).
Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (2.K) 1915–18, hilfsgruppenführer 1916, etappitehtävät Ruotsissa 1916, värväystehtävät Savossa 1916, läntisen etapin apulaispäällikkö 1916, palasi pataljoonaan 1917, Polangenin erikoiskurssit 1917–18. Saapui Hamnskäriin Loviisan edustalle 17.11.1917, toimi suojeluskuntien kouluttajana Karjalan kannaksella ja Kuopiossa.
Komppanianpäällikkö PSR 1918, kapteeni Kuisman johtaman Vienan-Karjalan retkikunnan värväystoimiston hoitaja Kuopiossa 1918, opetusupseeri Viipurin Upseerikokelaskurssi 1918–19, komppanianpäällikkö KSR 1919–23, pataljoonankomentaja KSR 1923–24, JvAUK johtaja 1924, pataljoonankomentaja KSR 1924–25, esikuntapäällikkö 2.DE 1926–30, toimistopäällikkö YEkoulutustoimisto 1930–33, KadK johtaja 1933–36, SVK komentaja 1936–39, 5.D komentaja 1940, HelSl komentaja 1940–41.
Sotaministeriön ohjesääntötoimikunnan jäsen 1920–21, 2.D:n kunniatuomioistuimen jäsen 1926 ja 1929–30, PlM:n puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelyohjelmaa laatimaan asettaman toimikunnan jäsen 1930, YE:n kunnianeuvoston varapuheenjohtaja 1931–33, PlM:n asettaman konekivääritoimikunnan jäsen 1932, PlM:n asettaman sotakoulujen johtosääntöjen yhtenäistämiskomitean jäsen 1934.
Vapaussota: Kuopion 1. Suojeluskuntakomppanian päällikkö, komppanianpäällikkö PSR, Kuopio, Varkaus, Mäntyharju, Lusi, Heinola, Kirvu, Viipuri. Talvisota: 1.Pr komentaja 1939, 7.D komentaja 1939–40, Karjalan kannas. Jatkosota: 12.D komentaja 1941, 6.D komentaja 1941–44, Maaselän kannas, Karjalan kannas.
Suomen voimistelujoukkueen varajäsen V olympiakisoissa Tukholmassa 1912. Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 1376.
Vänrikki 11.2.1918, luutnantti 12.3.1918, kapteeni 16.5.1919, majuri 6.12.1922, everstiluutnantti 6.12.1927, eversti 6.12.1933, kenraalimajuri 18.12.1941.
MR 2, VR 1 tlk, VR 1 mk, K SVR 2, VR 3 mk, R SVR 1, Sk Ar, Vs mm, Ts mm, SaksMskr, PrRr 2, SaksRR 1 ja RR 2, Jm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 12.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi eversti Einar August Vihman, joka puolustusvaiheen aikana saavutti vastustajastaan täydellisen yliotteen ja käydyissä monissa taisteluissa koulutti joukkonsa nykyaikaisen hyökkäystaistelun vaatimukset joka suhteessa täyttäväksi välineeksi ja istutti siihen erinomaisen, kaikessa kokonaisetua tavoittelevan ja uhrautuvan hengen, johti joukkojaan Viipurin operatioissa aivan erikoisella taitavuudella päästen loistaviin tuloksiin varsin pienin tappioin. Murrettuaan taitavasti johdetuilla hyökkäyksillä perusteellisesti lujat puolustusasemat, hän katkaisi vihollisen päävoimien perääntymistien ja laski toisen niistä kulmakivistä, joiden varaan sitten käyty tuhoamistaistelu voitiin rakentaa. Pitäen saarrostusrengasta yllä ja käyden katkeraa puolustustaistelua hän päävoimin iski syvän takaa-ajoa suorittavan kiilan vihollisia kohti, hajottaen näillä iskuillaan viimeisetkin vetäytyvät vihollisvoimat täydellisesti metsiin. Itse hän oli henkilökohtaisesti tukemassa alaisiaan siellä, missä jotakin tärkeätä oli tekeillä, joten hänen osuutensa taisteluosastojen menestyksiin on hyvin huomattava, toisinaan aivan ratkaiseva. Oikeana rintamakomentajana hän sotatoimia johtaessaan usein joutui osoittamaan mitä suurinta henkilökohtaista urhoollisuutta. Hän omaa komentajana alaistensa jakamattoman kunnioituksen.”
