Mannerheim-ristin ritarit
Everstiluutnantti, ekonomi.
Syntyi 26.5.1918 Viipurissa, kuoli 16.12.1994 Kauniaisissa, haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.
Ritari 63, 19.5.1942, kapteeni, komppanianpäällikkö 5./JR 9.
Vanhemmat veturinkuljettaja Albert Vuorensola ja Olga Virpiö. Puoliso Paula Elina Montonen ero 1969. Lapset Martti Juhani (1945) yliluutnantti, lentokapteeni Vantaa, Jorma Kalervo (1948) kauppatieteiden maisteri Espoo, Ahti Sakari (1955) oikeustieteen kandidaatti Espoo.
Ylioppilas Viipurin suomalainen lyseo 1937, varusmies HRR 1937–38, RUK reserviupseerikurssi 38 1938, KadK kadettikurssi 22 1938–39, ekonomi Helsingin kauppakorkeakoulu 1947, Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi 20 1967. Kuului Viipurin suojeluskuntaan 1936–37.
Nuorempi upseeri JP 3 1939, komppanianpäällikkö 9.Pr 1940–41, esikuntapäällikkö JR 9 1944, komppanianpäällikkö JR 5 1944–45 ja JP 2 1945, evp 10.10.1945.
Talvisota: lähettiupseeri ja komppanianpäällikkö JR 34 1939–40, Suvilahti, Näätäoja, Kollaa, Ulismainen. Jatkosota: komppanianpäällikkö JR 9 1941–44, pataljoonankomentaja 1944 ja esikuntapäällikkö 1944, Sortavala, Äänislinna, Syväri, Loimola, haavoittui 12.7.1941 Pälkjärvellä, 28.10.1942 Ostassa ja 26.6.1944 Soutjärvellä.
Konttoripäällikkö Neste Oy ja toiminnanjohtaja Hienomekaaninen Teollisuus ry Helsinki 1947–48, konttoripäällikkö Lemminkäinen Oy Helsinki 1948–51, rehtori Vähittäiskauppiasopisto Espoo 1951–55, toimitusjohtaja W J Hiltunen Oy Helsinki 1955–56, myyntipäällikkö Urheilutarpeita Oy Karhu Helsinki 1956–60, toimitusjohtaja Vähittäiskaupan Teollisuus Oy Toijala 1960–63, koulutusjohtaja Wihuri Oy Helsinki 1963–78.
Volgswagen piirimyyjät ry sihteeri 1964–75, Karjalan Jääkäripataljoonan kunniajääkäri, Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin osaston jäsen 1969–94, Helsingin Sotaveteraanien jäsen 1971–94, Tapiolan Reserviupseerien perustajajäsen, Jalkaväkirykmentti 9:n Killan puheenjohtaja 1980–82 ja kunniapuheenjohtaja 1983. Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 3080. Sotilasasiantuntija Rauni Mollbergin ohjaamassa elokuvassa Tuntematon sotilas. Mannerheim-ristin ritarien säätiön tilintarkastaja 1954–66, sihteeri-rahastonhoitaja 1967–69 ja 1977–94, hallituksen varajäsen 1967–69 ja jäsen 1969–94, hallituksen työvaliokunnan sihteeri 1977–83.
Reservivänrikki 25.8.1938, vänrikki 16.12.1939, luutnantti 29.11.1940, kapteeni 30.12.1941, majuri 27.8.1944, everstiluutnantti 6.12.1967.
MR 2, SL K, VR 2 tlk, VR 2 mk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm, Sot am, RUL am.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 19.5.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Ahti Kalervo Vuorensolan.
Eräässä taistelussa [Pälkjärven Iljalassa] kapteeni Vuorensola eteni komppaniansa etunenässä aukean pellon ylitse kiivaan vihollistulen alaisena erään hautausmaan laitaan. Vihollinen oli vahvasti varustetuissa asemissa hautausmaalla, jossa sillä oli mm. kellotapulissa konekivääreitä ja pikakivääreitä. Kapteeni Vuorensola muodosti ryhmän vapaaehtoisia ja hyökkäsi haavoittuen matkalla, mutta hänen esimerkillisen ja rohkean toimintansa ansiosta ryhmä suoritti tehtävänsä, tapuli poltettiin ja vihollinen aseineen sen mukana.
Haavoittumisensa jälkeen kapteeni Vuorensola joutui sairaalaan, mutta palasi sieltä rintamalle haavan ollessa vielä kesken paranemisen. L:n [Leppäselkä] kansakoulun lähimaastossa oli vihollinen vahvasti varustetuissa asemissa. Kapteeni Vuorensolan komppania lähetettiin koulua valtaamaan määrätyn komppanian vahvistukseksi, jolloin hän rohkeasti esimerkkiä näyttäen vei miehensä rynnäkköön. Hänen esimerkillään oli ratkaiseva vaikutus taistelun kulkuun.
Viikkoa myöhemmin hän kiersi vahvistetulla komppaniallaan vihollisen selustaan vallaten useita vihollistukikohtia, lähitaistelussa johtaen miehiään, innostaen ja esimerkkiä näyttäen.
Eräänä syysyönä [Sarrissa], jolloin tilanne oli äärimmäisen kriitillinen, kapteeni Vuorensola sai tehtäväkseen pimeällä yöllä ottaa yhteyden etulinjaan. Hän valitsi mukaansa kaksi miestä varustettuna konepistoolilla ja käsikranaateilla. Kapteeni Vuorensola raivasi tien heittäen käsikranaatteja taloihin ja ampuen konepistoolilla, tuhoten ja ajaen viholliset pois ja tunkeutui raivaamastaan aukosta etulinjan komentopaikkaan.
Palaten toista tietä takaisin hän selitti tilanteen, jonka jälkeen voitiin ryhtyä ratkaiseviin toimenpiteisiin vihollisen tuhoamiseksi.
Lokakuussa hän valtasi komppaniastaan valitsemillaan miehillä O:n [Osta] tienhaaramaastossa vihollisen bunkkerit taistellen itse miestensä etunenässä. Hän tuhosi useita vihollisia, näytti miehilleen esimerkkiä ja innosti heitä.
Joulun aikaan kapteeni Vuorensola teki partioretken kahdentoista miehen kera [Äänisen] jäätä pitkin [Zabinaan], kiertäen vihollisen miinakentät, hyökkäsi yllättäen vihollisen kimppuun, tappoi 45 vihollista ja sytytti kaksi taloa palamaan, palaten takaisin tappioitta.
Kapteeni Vuorensolan toiminta on koko sodan ajan ollut miehiään innostavaa, saaden heidät temmatuksi mukaansa vaikeimmiltakin näyttävissä tilanteissa. Hän on osoittanut henkilökohtaista rohkeutta ja kylmäverisyyttä kaikissa tilanteissa.”
