Mannerheim-ristin ritarit
Maanviljelijä, varastonhoitaja, ylikersantti.
Syntyi 15.10.1909 Kauhavalla, kuoli 20.2.1972 Hyvinkäällä, haudattu Tuusulaan Paijalan hautausmaalle.
Ritari 70, 17.7.1942, lääkintäkersantti, lääkintäryhmänjohtaja 9./JR 37.
Vanhemmat talollinen Kustaa Isosomppi ja Sanna Maria Perälä. Puoliso 1) Vieno Irene Korhonen ero 1943, 2) Vieno Aallotar Tuominen k 1977. Lapset Erkki Johannes (1939) hitsaaja, koneasentaja k 2017, Eeva-Liisa (1943) Pirhonen tekninen avustaja Mikkeli, Pirjo Anni Tuulikki (1949) talousapulainen k 1984.
Kansakoulu, varusmies KKR 1930, vapautettu sairauden takia ja siirretty nostoväen II luokkaan. Kuului Kauhavan suojeluskuntaan.
Talvisota: vartiopäällikkö EPoh skpE 1939, ryhmänjohtaja 8.SPK 1939–40, lomautettu toistaiseksi 30.7.1940. Jatkosota: lääkintäaliupseeri JR 37 1941–42, hallipäällikön apulainen EPohjI skpE 1942–43, toimistoaliupseeri liikennetoimisto SeiPaikK 1943–44, työpäällikkö 12.LinKorjP 1944, Kitee, Rautalahti, Särkisyrjä, Rytty, Leppäselkä, Tuokslahti, Saavainjoki, Pien-Kallelova, Syväri, kotiutettu 27.12.1944.
Maanviljelijä kotitilalla Kauhavalla, varastonhoitaja ja työnjohtaja Valtionrautatiet Hyvinkään konepaja 1956–72.
Korpraali 22.4.1940, alikersantti 27.7.1940, kersantti 10.1.1942, ylikersantti 4.6.1968.
MR 2, VR 4 mk, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 17.7.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi lääkintäalikersantti Feeli Johannes Iso-Sompin.
Lääkintäalikersantti Iso-Somppi on esimerkillinen lääkintäaliupseeri. Monilukuiset ovat ne vaikeasti haavoittuneet aseveljet, jotka hän hyökkäysvaiheen aikana pannen oman henkensä alttiiksi on noutanut ”ei kenenkään maastosta”. Näihin retkiinsä hän on oma-aloitteisesti aina liittänyt myöskin havaintojen teon, saaden monasti vihollisesta selville asioita, joita muut partiot eivät olleet huomanneet. Suurimman osan hyökkäysvaiheen ajasta lääkintäalikersantti Iso-Somppi joutui toimimaan kranaattiräjähdyksessä pahasti vahingoittunein rumpukalvoin, mikä puolestaan korostaa hänen suoritustensa arvoa.”
