Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

AHOLA Arvo
164
Ahola Arvo 164

Everstiluutnantti, varatoimitusjohtaja.
Syntyi 14.11.1908 Sippolassa, kuoli 9.5.1998 Turussa, haudattu Turkuun Uudelle hautausmaalle.
Ritari 164, 21.12.1944, majuri, pataljoonankomentaja ErP 12.
Vanhemmat maanviljelijä Tuomas Ahola ja Vilhelmiina Huovila. Puoliso Irma Kaarina Melttari. Lapset Jussi Heikki Antero (1941) filosofian kandidaatti Turku, Anna-Liisa (1947) Ahmarova humanististen tieteiden kandidaatti Espoo, Leena Kaarina (1952) Joki pankkitoimihenkilö Turku.

 

Ylioppilas Haminan suomalainen yhteiskoulu 1931, varusmies HRR 1931–32, RUK reserviupseerikurssi 21 1931–32, KadK kadettikurssi 16 1932–34 kadettikersantti, TK konekivääri- ja kranaatinheitinkurssi 1936 ja luutnanttikurssi 1937, SkPK pataljoonankomentajakurssi 1943. Kuului Haminan suojeluskuntaan 1924–31. Kertausharjoitusvuorokausia 1958 yhteensä 10.

Nuorempi upseeri KSR 1934–38, opetusupseeri TK 1938–39, komppanianpäällikkö 2.Pr 1939–40 ja 7.Pr 1940–41, 2. yleisesikuntaupseeri PKym skpE 1944, esikuntapäällikkö JR 8 1945–46, toimistoupseeri EHämSlE 1946–47, koulutusupseeri TK 1947, evp 16.5.1947. Pidätettynä 24 kuukautta asekätkentäjutun yhteydessä 1945–47.

KSR:n liikuntakasvatusupseeri 1935.

Talvisota: komppanianpäällikkö JR 21 1939–40, Muolaanjärvi, Taasiolampi, Kattilaoja, Kämärä, Näätälä. Jatkosota: pataljoonankomentaja JR 7 1941–44, ErP 12 komentaja 1944, Tyrjä, Laatokan luoteispuoli, Inkeri, Siiranmäki, Punnus, Salmenkaita, Äyräpää, Vuosalmi.

Kuljetuspäällikkö 1948–53 ja kaupallinen johtaja 1953–71 Valio Turku, varatoimitusjohtaja OK Maito-Aura 1972–73.

Kouvolan Kadettipiirin varapuheenjohtaja 1945, Lounais-Suomen Kadettipiirin piiritoimikunnan jäsen 1950–53, Turun Kadettipiirin piiritoimikunnan jäsen 1954 ja 1968, Lions Club Turku-Åbon presidentti 1961–62, Turun Seudun Teollisuuden Väestönsuojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja 1967–72, Suomen Väestönsuojelujärjestön hallituksen jäsen 1967–72, Jalkaväen säätiön säädekirjan allekirjoittaja 1957 ja valtuuskunnan jäsen 1957–78, Turun Reserviupseerien kunniajäsen, Turun Sotaveteraanien ja Savon Prikaatin Killan jäsen.
Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 1330. Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen varajäsen 1959–69 ja jäsen 1969–81, hallituksen työvaliokunnan jäsen 1969–77.

Reservivänrikki 1.7.1932, vänrikki 16.5.1934, luutnantti 16.5.1936, kapteeni 20.9.1940, majuri 6.8.1942, everstiluutnantti 21.11.1958.
MR 2, VR 2 mk, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm, RUL am, Sk Ar, SVJ ar, SaksKtR 2.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Arvo Aholan.

Majuri Ahola kunnostautui merkittävästi jo hyökkäysvaiheen aikana, jolloin hän raskaissa Tyrjän läpimurtotaisteluissa lannistumatonta hyökkäyshenkeä osoittaen murskasi edessä olleet vihollisvoimat sekä operation kehittyessä mottitaisteluksi Laatokan luoteisrannikolla, häikäilemättä ja määrätietoisen sitkeästi pehmitti vihollisen ratkaisukypsäksi. 9.6.44 alkaneessa suurtaistelussa joutui majuri Aholan johtama pataljoona ottamaan Vaskisavotan lohkolla vastaan vihollisen voimakkaan, valtavalla tykistön- ja lentokonetulella sekä panssareilla tuetun hyökkäyksen, jolloin osa asemista menetettiin, mutta majuri Aholan kylmäverisestä ja taitavasta toiminnasta johtuen kyettiin välittömästi asemien taakse muodostamaan uusi rintama, jossa vihollisen hyökkäys pysäytettiin. Kun yleistilanteen johdosta tällä alueella olleet joukkomme vedettiin taakse, viivytti majuri Ahola tehokkaasti vihollista aiheuttaen sille useissa taisteluissa Pien-Kaljalassa, Tonterissa, Siesjärvellä ja Ronnunkylässä huomattavia tappioita. Siiranmäen taistelussa oli pataljoona Ahola reservinä joutuen suorittamaan vastaiskuja kerran toisensa jälkeen, jolloin majuri Ahola jälleen osoittautui taitavaksi ja pelottomaksi johtajaksi. Jatkuneissa kiivaissa viivytystaisteluissa sekä Äyräpään sillanpääaseman puolustuksessa oli majuri Ahola pataljoonineen myöskin ansiokkaasti mukana. 9.7.44, jolloin vihollinen kolmen divisioonan voimin oli ylittänyt Vuoksen ja edennyt syvälle asemiimme, teki majuri Ahola kahdella komppanialla vastahyökkäyksen, joka heitti vihollisen pakokauhun vallassa pakoon. Juuri tämä hyökkäys vaikutti ratkaisevasti tilanteeseen vakaannuttaen puolustuksemme edullisemmille linjoille. Seuraavina kriitillisinä päivinä majuri Ahola puolusti Mäntylän–Karvolan lohkoa pitäen sitkeästi puoliaan yhä hupenevilla joukoillaan vihollisen mitä voimakkaimpia hyökkäyksiä vastaan. Majuri Aholan tarmokas toiminta antoi joukoillemme aikaa järjestäytyä ja ryhmittyä uudelleen, siten että vihollisen hyökkäys Vuosalmella lopullisesti saatiin pysäytetyksi.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä