Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

HÄNNINEN Antti Vilho Valmis Voitto
185
HÄNNINEN Antti Vilho Valmis Voitto 185

Majuri, pankinjohtaja.
Syntyi 20.11.1904 Tuuloksessa, kuoli 10.1.1969 Karhulassa, haudattu Kotkaan Helilän hautausmaalle.
Ritari 185, 10.2.1945, majuri, pataljoonankomentaja II/JR 57.
Vanhemmat vakuutusvirkailija Aaro Hänninen ja Anna Paananen. Puoliso Ester Seppä k 1985.

 

Kotkan kauppaopisto 1925, 7/8 Kotkan lyseo 1930, varusmies KKR 1925–26, RUK reserviupseerikurssi 10 1925–26, KadK kadettikurssi 14 1930–32, TK luutnanttikurssi 1934. Kuului Kotkan suojeluskuntaan 1918–25. Kertausharjoitusvuorokausia 1958 yhteensä 10.

Joukkueenjohtaja KKR 1926–27, VR 1927–30 ja 1932–33, joukkueenjohtaja ja komppanianvarapäällikkö RUK 1933–39, nuorempi upseeri KKR 1939, komppanianpäällikkö JR 16 1940, 13.Pr 1940–41 ja 1.Pr 1941, 2. yleisesikuntaupseeri PSat skpE 1944, toimistoupseeri KankSpE 1944–45, komentajan apulainen JP 2 1945–47, evp 10.5.1947. Pidätettynä 15 kuukautta asekätkentäjutun yhteydessä 1945–46.

Talvisota: komppanianpäällikkö ja pataljoonankomentaja JR 16 1939–40, Jylmäkänlahti, Ägläjärvi, Pajasjärvi, Aittojoki, Kuukkausjoki. Jatkosota: komppanianpäällikkö JR 15 1941, pataljoonankomentaja JR 57 1941–44, Simpele, Kurkijoki, Rautu, Lempaala, Lumisuo, Kivennapa, Äyräpää, Vuosalmi.

Karhulan-Kymin Säästöpankin toimitusjohtaja 1947–69.

Karhulan Reserviupseerikerhon jäsen.

Reservivänrikki 16.9.1926, reserviluutnantti 30.5.1930, luutnantti 14.5.1932, kapteeni 12.4.1940, majuri 13.4.1942.
MR 2, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksRR 2, SaksKtR 2.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 10.2.45 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Antti Vilho Valmis Voitto Hännisen.

Majuri Hänninen on toiminut pataljoonan komentajana koko sodan ajan. Jo hyökkäysvaiheen alussa Simpeleen läpimurtotaisteluissa kunnostautui hän erikoisesti turvaamalla pataljoonalleen 7 km syvän ja aluksi vain 1,5 km leveän hyökkäyskiilamme vaarallisimman sivustan ja rohkeilla hyökkäyksillä laajensi murtokohtaa vaikuttaen siten tehokkaasti alkumenestysten varmentamiseen. Hyökkäyksen jatkuessa eteni majuri Hänninen nopeasti metsien kautta Elisenvaaran eteläpuolelle, joka liike aiheutti vihollisen kiireellisen vetäytymisen ja Kurkijoen välittömän valtaamisen ennen kuin vihollinen ehti suorittaa hävityksiä. Myöhemmin hyökkäyksen jatkuessa Vuoksen eteläpuolella suunnassa Pasurinkangas–Nurmijärvi–Raasuli–Lempaalanjärvi vaikutti majuri Hänninen esikuvallisella urheudellaan suuresti jo lopen uupuneiden miestensä suorituksiin.

Asemasotavaiheen ajalta on hänellä tilillään useita torjunta- ja väkivaltaisia tiedusteluvoittoja. Vihollisen suurhyökkäyksen alkaessa 9.6.44 puolusti majuri Hänninen Lempaalan Lappalaisenmäen lohkoa. Kun oikean puoleisen naapurin joukot olivat pakotettuja vetäytymään, joutui hän taistelemaan aika ajoin avoimin sivustoin, mutta toteutti siitä huolimatta aina saamansa tehtävät. Myöhemmin osallistui majuri Hänninen Äyräpään sillanpääaseman puolustukseen sen raskaissa loppuvaiheissa Kylä-Paakkolassa ja kun pataljoona sai käskyn vetäytyä, tuli majuri Hänninen viimeisten osiensa mukana vastarannalle. Välittömästi sen jälkeen oli pataljoona mukana Vuosalmen torjuntataisteluissa suorittaen nopeasti ja tehokkaasti monet vastaiskut, rintaman tukkeamiset ja torjunnat tähänastisista suurista tappioista huolimatta. Majuri Hännisen komentajatoiminnalle ominaista on ollut koko sodan ajan suuri varmuus ja nopeus, jotka yhtyneinä pätevään ammattitaitoon, luonteen lujuuteen ja henkilökohtaiseen urheuteen, ovat luoneet ne edellytykset, jotka ovat johtaneet hänen pataljoonansa suurta tunnustusta ansaitseviin tekoihin.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä