Mannerheim-ristin ritarit
Toimitusjohtaja, kersantti.
Syntyi 8.5.1902 Lohtajalla, kuoli 2.6.1975 Kannuksessa, haudattu Kannukseen.
Ritari 64, 19.5.1942, kersantti, joukkueenvarajohtaja 5./JR 29.
Vanhemmat maanviljelijä Jaakko Kolppanen ja Hilma Sofia Yrjänä. Puoliso Impi Maria Koski k 1997. Lapset Ahti Mikael (1925) työnjohtaja k 1966, Iiris Aliisa (1935) Simukka piirikonttoristi Kannus.
Kansakoulu, varusmies PionP 1922–23. Kuului Kälviän suojeluskuntaan 1917–18.
Vapaussota: vapaaehtoisena suojeluskuntalaisena lähetti- ja vartiointitehtävät Kälviällä. Talvisota: ryhmänjohtaja ja joukkueenvarajohtaja 8.ErPionJ ja PionTP 2 1939–40, Juntusranta, Kiannanniemi, Mustajoki, Haapavaara, Suomussalmi, lomautettu toistaiseksi 2.5.1940. Jatkosota: ryhmänjohtaja ja joukkueenvarajohtaja JR 29 1941–42, lomautettu 8.3.1942, ryhmänjohtaja PionP 21 1944, Värtsilä, Laatokan koillispuoli, Prokkoila, Niiniselkä, Prääsä, Homorovitsi, Pitkäranta, Lemetti, kotiutettu 8.10.1944.
Ennen talvisotaa rakennus- ja maataloustöissä eri paikkakunnilla Pohjanmaalla, osakas ja työnjohtaja Keski-Pohjanmaan Sementtivalimo Oy 1939–53, toimitusjohtaja A ja J Kolppasen Sementtivalimo 1953–67 ja Sementtimiehet Oy 1953–65, osakas Kestovalu Oy 1955–66.
Kannuksen seurakunnan Eskolan rukoushuoneen rakennustoimikunnan jäsen 1950–51, Kannuksen kunnan rakennuslautakunnan jäsen 1951–53, Lehtijokilaakson Rintamamiesveteraanien perustajajäsen ja johtokunnan jäsen, Kannuksen Sotaveteraanien jäsen, Lions Club Kannuksen jäsen 1965–75.
Kersantti 29.8.1941.
MR 2, VR 4 mk, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 19.5.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Jaakko Jalmari Kolppasen.
Komppanian hyökätessä erään kylän [Prokkoila] laidassa oleville kukkuloille, upseerien haavoituttua kersantti Kolppanen oma-aloitteisesti ryhtyi johtamaan osastoa raivaten tietä konepistoolillaan ja käsikranaateilla. Hyökkäyksen tuloksena osasto sai n. 250 vankia, konekiväärejä, pikakiväärejä ym. aseita.
N:n [Niiniselkä] taistelussa kersantti Kolppanen syöksyi joukkueensa kärjessä aukeata rinnettä vihollisen 5-kertaisen ampumahautalinjan läpi tuhoten käsikranaateilla ja konepistoolillaan useita kymmeniä vihollisia vieden täten henkilökohtaisella rohkeudellaan osastonsa voittoon.
Pataljoonan ollessa puolustuksessa T:n [Teru] itäpuolella, teki hän useita partioretkiä vihollisen asemiin tuoden sieltä mm. 2 konekivääriä, kranaatinheittimen, ammuksia ym., joutuen näillä retkillään usein yksin taistelemaan vihollisosastoja vastaan. Hyökkäystä jatkettaessa kävi kersantti Kolppanen oma-aloitteisesti purkamassa vihollisen miinoituksia ja ansoituksia. Hyökkäyksen pysähtyessä hetkeksi vihollisen hirsivarustusten eteen, hän, ottaen mukaansa runsaasti käsikranaatteja, eteni yksin vihollisen asemiin ja tuhosi useita bunkkereita murtaen täten aukon, josta vihollisen asemien vyörytystä voitiin jatkaa.
Eräänä yönä kersantti Kolppanen taas ryhtyi oma-aloitteisesti toimimaan. Ottaen mukaansa ainoastaan käsikranaatteja hän eteni yksin vihollisen asemiin pimeänä aikana. Tällä retkellä hän sai yhteyden naapurirykmenttiin, joka oli tehnyt kiertoliikkeen. Hänen tuomiensa tietojen johdosta voitiin etenemistä jatkaa jo samana yönä.
Näiden lisäksi kersantti Kolppanen on suorittanut useita muitakin esimerkillisiä tekoja. Ollen aina iloinen ja toisia rohkaiseva, on hän aina valmis itseään säästämättä auttamaan tovereitaan.”
