Mannerheim-ristin ritarit
Työmies, alikersantti.
Syntyi 5.3.1916 Nuijamaalla, kuoli 22.4.1942 Viipurissa (13.SotaS), haudattu Johanneksen sankarihautaan.
Ritari 25, 16.10.1941, alikersantti, tulenjohtoryhmän tähystäjä KrhJ/II/JR 15.
Vanhemmat mökkiläinen Juho Kosonen ja Ida Hokkanen.
Kansakoulu, varusmies RT 2 1937–38.
Talvisota: ammusmies Saarenpään linnake 1939–40, Heinlahti, Vatnuori, Teikarsaari, lomautettu toistaiseksi 14.5.1940.
Jatkosota: kranaatinheitinjoukkueen tulenjohtoryhmän tähystäjä JR 15 1941–42, Kangaskoski, Kaitsansalo, Änkilänsalo, Tiurala, Viisjoki.
Korpraali 1941, alikersantti 11.10.1941.
MR 2, VM 1, Ts mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 16.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi sotamies Valdemar Kososen, joka [Kokkolanjoen] jokivarressa, josta ei päästy eteenpäin, tuhosi oma-aloitteisesti käsikranaateilla ja kasapanoksilla varmistetun pesäkkeen ja korsun, joka oli täynnä vihollisia. Samasta paikasta ampui hän vihollisen tarkka-ampujan ja haavoitti tulenjohtajaa. Sotamies Kosonen ilmoittautui vapaaehtoisesti tuhoamaan asemien sisään päässeen hyökkäysvaunun ja saikin sen pysähtymään. Hyökkäysvaunu tuhottiin kasapanoksilla. Tapaus vaikutti kohottavasti koko pataljoonan taistelutehoon. Syntyneessä taistelussa tuhottiin heti alkuunsa viisi hyökkäysvaunua. Heti tämän jälkeen oli hän jälleen vapaaehtoisesti opastamassa ja valtaamassa erästä kunnalliskotia [Tiurala], joka liekinheittimin ja kasapanoksin vallattiin. Seuraavissa taisteluvaiheissa joutui tiedustelutehtävissä sotamies Kosonen yht’äkkiä vastakkain ojassa olevan vihollisen politrukin ja kolmen aliluutnantin kanssa. Selviydyttyään heti kolmesta aliluutnantista ja panoksien lippaasta loputtua Kosonen syöksyi seuraavaan ojaan politrukin ampuessa häntä kohti. Ojassa sai Kosonen kuitenkin pistoolinsa ladattua ja politrukin taistelu päättyi siihen.
Sotamies Kososen esimerkillisestä rohkeudesta ja taidosta sekä oma-aloitteisesta toimesta on yllämainittu esimerkkinä esitetty.”
