Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

VALKONEN Pentti Pekka
156
VALKONEN Pentti Pekka 156

Majuri.
Syntyi 11.2.1911 Sakkolassa, kaatui 6.10.1944 Alatornion Kyläjoella, haudattu Oulun sankarihautaan.
Ritari 156, 7.10.1944, majuri, pataljoonankomentaja III/JR 11.
Vanhemmat kansakoulunopettaja, maanviljelijä Matti Valkonen ja Vilhelmiina Laamanen. Puoliso Vieno Elsa Heikkonen myöhemmin Lappalainen. Lapset Kirsti Kaarina (1944) Hardy historianopettaja Allendale Hexham Englanti.

 

Viipurin kauppaopisto 1930, 8/8 Käkisalmen yhteislyseo 1935, varusmies
PPP 1 1930–31, RUK reserviupseerikurssi 20 1931, KadK kadettikurssi 19 1935–37, TK luutnanttikurssi 1939, SkPK pataljoonankomentajakurssi 1943. Kuului Käkisalmen suojeluskuntaan 1927 ja Sakkolan suojeluskuntaan 1927–34.

Nuorempi upseeri SJR ja VR 1934–35, nuorempi upseeri JP 4 1937–39, koulutusupseeri ja komppanianpäällikkö 11.Pr 1940–41.

Talvisota: komppanianpäällikkö ErP 5 1939–40, Vaittila, Valkeamatka, Sarkola, Muolaa, Pasuri, Äyräpää, Kuparsaari. Jatkosota: komppanianpäällikkö JR 11 1941–42, HTK/III AK päällikkö 1942, pataljoonankomentaja 11.Pr 1942, TäydP 3 komentaja 1942–43, pataljoonankomentaja JR 11 1943–44, esikuntapäällikkö Ryhmä Suomussalmi (JR 11, I/KTR 16) 1944, pataljoonankomentaja JR 11 1944, Vasovaara, Latvajärvi, Vuokkiniemi, Oinaansalmi, Vuonninen, Pistojoki, Korpijärvi, Uhtua, Kiestinki, Hyrynsalmi, Karjalan kannas, pohjoisrintama.

Reservivänrikki 19.12.1931, vänrikki 16.5.1937, luutnantti 24.2.1938, kapteeni 27.8.1941, majuri 14.3.1944.
MR 2, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, SaksRR 2.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 7.10.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Pentti Pekka Valkosen.

Majuri Valkonen on sodan alusta saakka rohkeasti ja menestyksellisesti johtanut ensin komppaniaa ja sitten pataljoonaa osoittaen kaikissa taistelutilanteissa myös suurinta henkilökohtaista urheutta.

Erityisesti mainittakoon tässä kaksi tapausta, joissa hän ratkaisevasti on vaikuttanut vaikeiden ja tärkeiden taistelujen suotuisaan lopputulokseen.

Noskuan lohkon, Vellammen–Oisiinlammen kannaksen puolustuksen murtuessa ja vihollisen jo ollessa tunkeutumassa divisioonan jalkaväen pääosan selustaan määrättiin majuri Valkonen pataljoonineen pimeässä yössä sulkemaan syntynyttä aukkoa. Vihollisen hyökkäyksen edessä ja pimeyden sekä voimakkaan tulen vaikutuksesta pataljoona järkkyi ja miehet alkoivat jättää asemansa. Majuri Valkonen jäi itse etulinjaan paikoilleen jatkaen ampumista. Tämän esimerkin vaikutuksesta miehet huomattuaan johtajansa esimerkillisen menettelyn ja häveten omaa arkuuttaan palasivat hänen rinnalleen. Hyökkäys torjuttiin ja asema kesti sen jälkeen horjumatta kaikki myöhemmätkin hyökkäykset.

Tornion maihinnousutaisteluissa sai majuri Valkonen tehtäväksi hyökätä Kemin suuntaan pelastaakseen vihollisen miinoittamat sillat tuholta. Taitavasti johtaen pataljoonaa otti majuri Valkonen yllättäen kaksi perättäistä suurta kaksoissiltaa, niin yllättävästi, ettei viholliselle jäänyt mahdollisuutta panosten laukaisemiseen. Hän sulki pataljoonallaan yht’aikaa kaksi perättäistä siltaa saarroksiin niitä puolustavine vihollisjoukkoineen ja laukaisi muodostamansa motit lyhyessä ajassa saaden myös erittäin huomattavan sotasaaliin, mm. raskaan 87 m/m it.patterin ammuksineen ehjänä sekä useita kymmeniä kuorma-, henkilö- ja erikoisautoja. Erityisesti mainittakoon hyökkäys saarroksissa olevaa it.patterilla ja pst.tykillä vahvistettua vihollista vastaan. Hyökkäys vei täydelliseen tulokseen erittäin pienin tappioin. Majuri Valkonen on tässä taisteluvaiheessa henkilökohtaisella taidollaan, tarmollaan ja rohkeudellaan pelastanut valtakunnalle suunnattomia taloudellisia arvoja.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä