Mannerheim-ristin ritarit
Majuri.
Syntyi 16.12.1908 Ylitorniolla, kuoli 22.10.2002 Vancouverissa Kanadassa, haudattu Ylitorniolle Kaupinmäen hautausmaalle.
Ritari 35, 13.11.1941, kapteeni, pataljoonankomentaja I/JR 43.
Vanhemmat tullirajaviskaali Juho Artturi Viiri ja Kaisa Maria Jolma. Puoliso Linéa Maria Piltz k 1986. Lapset Arto Tauno Heinrich (1934) opettaja Calgary Kanada, Seppo Johannes (1938) esimies k 2001.
Ylioppilas Tornion yhteislyseo 1927, varusmies RT 1 1927–28, RUK reserviupseerikurssi 15 1928–29, KadK kadettikurssi 12 1929–30, armeijan liikuntakasvatusupseerikurssi Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä 1934, TK konekivääri- ja kranaatinheitinkurssi 1935 ja luutnanttikurssi 1936, hyväksyttiin SKK/Y 16 oppilaaksi 1939. Kuului Ylitornion suojeluskuntaan 1923–27.
Nuorempi upseeri SJP 1930–33, opetusupseeri RUK 1933–36, nuorempi upseeri, adjutantti ja komppanianpäällikkö SJR 1936–39, toimistopäällikkö 1.DE 1940, toimistoupseeri PäijSlE 1940–41, 2. yleisesikuntaupseeri
SuurSai skpE 1944, koulutusupseeri ja esikuntapäällikkö JR 7 1944–47, evp 15.4.1947. Pidätettynä 23 kuukautta asekätkentäjutun yhteydessä 1945–47.
RUK:n sotaoikeuden virallinen syyttäjä ja oikeusupseeri 1934, SJR:n kunnianeuvoston varajäsen 1937 ja 1939, 3.D:n kunniatuomioistuimen jäsen 1945.
Talvisota: komppanianpäällikkö 3.Pr 1939–40, Raaju, Leipäsuo, Kämärä, Pilppula, Karisalmi, Tali. Jatkosota: toimistopäällikkö 10.DE 1941, pataljoonankomentaja JR 43 1941–42 ja JR 22 1942–44, esikuntapäällikkö 20.Pr 1944, Kananoja, Nuijamaa, Hiitola, Räisälä, Humalainen, Hirviniemi, Valkjärvi, Lipola, Kirjasalo, Lempaalanjärvi, Syvärin sillanpää, Viipuri, Juuustilankangas, Tolvajoki.
Akateeminen maailmanmestari kuulassa ja kiekossa 1929, useita akateemisia ja armeijan mestaruuksia 1927–30. Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 1133.
Muutti asekätkentäjutun vuoksi Ruotsiin 1948 ja Kanadaan 1952 asettuen asumaan Vancouveriin, jossa oli paikallisen puhelinyhtiön palveluksessa.
Reservivänrikki 27.9.1929, vänrikki 12.9.1930, luutnantti 13.9.1932, kapteeni 23.5.1940, majuri 26.4.1942.
MR 2, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 13.11.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Tauno Johannes Viirin.
Saarrostustaistelussa [Räisälän Timoskalassa] 15.8.41 kapteeni Viiri suoritti pataljoonansa etunenässä yllättävän liikkeen vihollisen selustaan, katkaisi vihollisen perääntymistien ja säilytti valtaamansa asemat sitkeästi taistellen vihollisen monista hyökkäyksistä huolimatta siksi, kunnes rykmentin päävoimat ehtivät avuksi. Rohkea saarrostus johti vihollisen hajoamiseen ja tuhoon, jolloin suuri osa vihollisrykmentin kalustoa ja kuormastoa jäi sotasaaliiksemme.
Illalla 16.9.41 kapteeni Viiri esikuntakomppaniasta koottua osastoa johtaen urhoollisesti ja kylmäverisesti tuhosi viimeiseen mieheen konetuliasein, kranaatinheittimin ja käsikranaatein varustetun, yllättävästi pataljoonan komentopaikkaan hyökänneen vihollisosaston.
19.9.41 kapteeni Viiri pataljoonansa saartoliikkeellä katkaisi [Humalaisten taistelussa] vihollisen perääntymistien, josta oli seurauksena vihollisen miehittämän kylän nopea valtaus ja huomattava sotasaalis. Ripeä toiminta aiheutti sen, ettei vihollinen kylässä eikä lähellä olevalla kasarmialueella ehtinyt suorittaa hävitystyötään.
Edelleen edettäessä kapteeni Viiri 4.9.41 henkilökohtaisesti raivasi [Kirjasaloa vallattaessa] piikkilankasaksilla pataljoonalleen tien vihollisen varustetun aseman seitsenkertaisen piikkilankaesteen lävitse. Alue oli lisäksi miinoitettu. Kapteeni Viiri osallistui henkilökohtaisesti kahden vihollisbunkkerin tuhoamiseen. Seuraavana yönä hän taisteli pataljoonineen yksin vaikeissa olosuhteissa ja valtasi erään tärkeän kylän [Kirjasalo] itäosan.
Lannistumattomalla urheudellaan ja tahdonvoimallaan, ripeällä päättäväisyydellään, aloitekyvyllään ja sitkeällä sisullaan kapteeni Viiri on yhä kohottanut pataljoonansa ja sikäli koko rykmentin hyökkäyshenkeä ja taistelutahtoa.”
