Mannerheim-ristin ritarit
Merkonomi, hallintojohtaja, majuri.
Syntyi 1.11.1915 Iisalmessa, kuoli 20.3.1974 Helsingissä, haudattu Helsinkiin Honkanummen hautausmaalle.
Ritari 190, 10.2.1945, kapteeni, komppanianpäällikkö 2./JR 9.
Vanhemmat laivuri, metsätyönjohtaja Juho Vilanti (entinen Venäläinen) ja Maria Lovisa Heiskanen. Puoliso Jenny Kaikukallio k 2008.
Lapset Martti Markku Juhani (1944) merkonomi Eura, Marja Leena (1951) filosofian kandidaatti, psykoterapeutti Kerava.
5/8 Iisalmen yhteislyseo 1934, varusmies SJR 1937–38, RUK reserviupseerikurssi 37 1937, merkonomi Kuopion kauppaoppilaitos 1940. Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi 19 1966. Kertausharjoitusvuorokausia 1955–73 yhteensä 55.
Talvisota: joukkueenjohtaja JR 39 1939–40, komppanianpäällikkö 1940, Laatokan koillispuoli, haavoittui 26.2.1940 Lemetissä, lomautettu toistaiseksi 5.9.1940. Jatkosota: joukkueenjohtaja JR 9 1941–42, komppanianpäällikkö 1942–44, Laatokan Karjala, Syväri, Osta, Uuksujärvi, Loimola, haavoittui 8.8.1941 Sortavalassa, 6.10.1941 Minovassa ja 7.5.1942 Levinassa, kotiutettu 11.11.1944.
Harjoittelija Rautakauppa Kärkkäinen & Putkola Iisalmi 1928–33 ja myyjä 1934–36, myyjä Kuopion Osuusliike 1941, piiriedustaja Tampereen Konttoritarvike Oy Kuopio 1945–46, johtaja Lasko Oy Kuopio 1946–48, konttoripäällikkö Maalarimestarien Oy Helsinki 1949–64, hallintojohtaja Rank Xerox Oy Helsinki 1964–74.
Kuopion Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen 1947–48, Asunto Oy Ulvilantie 29:n rakennustoimikunnan jäsen 1955–60, Pika-Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1959–60, Munkkivuoren Reserviupseerien perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja 1959–64, Suomen Reserviupseeriliiton hallituksen jäsen 1961–64. Mannerheim-ristin ritarien säätiön sihteeri-rahastonhoitaja 1956–57, tilintarkastaja 1959–74.
Reservivänrikki 16.5.1938, reserviluutnantti 20.9.1940, kapteeni 26.3.1943, majuri 6.12.1963.
MR 2, VR 2 mk, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm, RUL am.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 10.2.45 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Kauko Johannes Vilannin.
Kapteeni Vilanti toimi sodan alussa joukkueen johtajana myöhemmin komppanian päällikkönä ja erillisosaston johtajana. Erikoisesti kunnostautui hän Sortavalan valtausoperatioiden aikana Helylän maaston taisteluissa, joissa pysäytti vihollisen ulosmurtautumisyrityksen. Syksyllä 1941 vihollisen aloittaessa vastahyökkäyksensä Aunuksessa torjui kapteeni Vilanti toimitus- ym. miehistä kokoonpannulla erillisosastolla kolmen viikon aikana vihollisen hyökkäykset joukkojemme avointa sivustaa vastaan. Sodan jäykistyessä asemasodaksi sai hän tehtäväkseen komppanian päällikön ominaisuudessa erään vastuunalaisen lohkon puolustamisen. Tänä aikana kapteeni Vilanti torjui lukuisat vihollisen hyökkäys- ja vanginsieppausyritykset ollen aina henkilökohtaisesti kannustamassa miehiään vaikeimmassa paikassa. Hänen johdollaan suoritettiin mm. tukikohta Jortin edessä olevan vihollistukikohdan valtaus ilman omia tappioita. 9.6.44 jälkeen on kapteeni Vilanti kunnostautunut erikoisesti useissa vaiherikkaissa viivytystaisteluissa, joissa hän on aina pitänyt asemansa ja torjunut ylivoimaisen vihollisen hyökkäykset, kunnes on saanut vetäytymiskäskyn huolimatta siitä, että useinkin vihollinen on päässyt kiertämään hänen asemansa ja useampia hyökkäysvaunuja ajamaan asemien läpi. Tällä toiminnallaan on kapteeni Vilanti voittanut niin paljon aikaa, että taaempien asemien puolustus ennätettiin järjestää. Kapteeni Vilanti on suomalaisen upseerin perikuva, tarmokas, sitkeä, erittäin rohkea ja oma-aloitteinen. Hän on sodan aikana haavoittunut neljä kertaa.”
