Mannerheim-ristin ritarit
Liikkeenharjoittaja, ylikersantti.
Syntyi 24.8.1918 Somerolla, kuoli 3.2.2001 Somerolla, haudattu Somerolle Uudelle hautausmaalle.
Ritari 123, 21.11.1943, kersantti, panssarivaununajaja 3./PsPr.
Vanhemmat maanviljelijä Hjalmar Anselm Heino ja Aina Maria Suominen.
Puoliso Aune Sisko Kyllikki Salminen k 2014.
Lapset Hannu Kalervo (1945) liikkeenharjoittaja k 2019, Esko Juhani (1946) autonasentaja k 2015, Riitta Kyllikki (1948) Kuisma merkonomi, pääkirjanpitäjä Espoo, Seppo Aleksanteri (1950) koneasentaja Somero, Ossi Tapio (1957) autonasentaja Forssa.
Kansakoulu, varusmies PsKoulK 1940–42.
Jatkosota: panssarivaununajaja PsP 1941–42 ja PsPr 1942–44, Tuulos, Syväri, Äänislinna, Karhumäki, Poventsa, Aunuksen kannas, Karjalan kannas, pohjoisrintama, kotiutettu 20.11.1944.
Maatalous- ja metsätyöntekijä Kiirun maatila Somero 1937–40 ja 1946–49, metallityöntekijä Viitasen Konepaja Somero 1949–54, konepajatoiminnan yksityisyrittäjä Somero 1954–62, liikkeenharjoittaja Metallityöliike ja Salaojaputkitehdas Lauri Heino Somero 1963–00.
Someron kunnanvaltuuston jäsen 1965–68, kunnanhallituksen varajäsen 1969–72, Ihamäen äänestysalueen vaalilautakunnan jäsen 1958–62 ja varapuheenjohtaja 1961–62, 1966 ja 1968, sosiaalilautakunnan jäsen 1965–72, matkailulautakunnan jäsen 1965–68, teollistamislautakunnan varajäsen 1961–72, osallistui paikalliseen osuuspankki- ja osuusliiketoimintaan.
Korpraali 5.10.1941, alikersantti 3.1.1942, kersantti 1.10.1942, ylikersantti 24.7.1944.
MR 2, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.11.43 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Lauri Aleksanteri Heinon.
Kersantti Heino on toiminut erittäin taitavasti ja rohkeasti hyökkäysvaunun ajajana. Erikoisen suurta mielenmalttia ja neuvokkuutta osoitti kersantti Heino hyökkäysvaiheen aikana suohon jääneen vihollisen raskaan hyökkäysvaunun pelastamisessa omaan käyttöön. Hakien varaosia vihollisen miehittämän alueen kautta hän saikin vaunun taistelukuntoon ja toi sen omalle puolelle. Edellämainitun hyökkäysvaunun ajajana osallistui kersantti Heino ratkaisevasti Karhumäen valtaukseen sekä sieltä edelleen vihollisen takaa-ajoon. Toimien erittäin oma-aloitteisesti, hajoitti kersantti Heino kokonaisia kolonnia sekä ajoi mm. erään tykistöpatterin päälle, tämän ampuessa koko ajan vaunua ja sen takana olleita keveitä vaunuja, ja vaikutti ratkaisevasti teoillaan [Stalinin] kanavan saavuttamiseen. Sodan kuluessa on kersantti Heinon toimesta ja aloitteesta pelastettu useita vaurioitettuja vihollisen hyökkäysvaunuja linjojen välistä omaan käyttöömme.”
