Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

HEINRICHS Axel Erik
48
heinrichs

Jalkaväenkenraali, yleisesikuntaupseeri, kirjailija.
Syntyi 21.7.1890 Helsingissä, kuoli 16.11.1965 Helsingissä, haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle.
Ritari 48, 5.2.1942, 1. luokka 31.12.1944, jalkaväenkenraali, yleisesikunnan päällikkö PM.
Vanhemmat filosofian tohtori Axel Ossian Heinrichs ja Johanna (Hanna) Matilda Rönnholm. Puoliso Maria Emma Auguste Paulig k 1985. Lapset Anne-Marie (1922) Simberg kotirouva Helsinki, Erik Gustav Martin (1923) opiskelija kaatui 1943, Hanna Berta Maria (1925) konttoristi Helsinki, Hannes Bertel Erik (1929) maatalous- ja metsätieteiden maisteri k 2012, Hilding Axel Erik (1932) valtiotieteen maisteri Helsinki.

 

Ylioppilas Nya svenska samskolan i Helsingfors 1908, opiskeli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisessä osastossa sekä Helsingin Polyteknillisen Korkeakoulun arkkitehtiosastossa 1908–13, Ranskan Sotakorkeakoulu Ecole Supérieure de Guerre Pariisissa 1925–28, yleisesikuntaupseerin arvo 21.5.1919, Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtori 1957.

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (2.K) 1915–18, Pfadfinder-kurssi, oberzugführer 1917, lähitaistelukurssi Mitaussa 1916, esiupseerien kaasukurssi Berliini 1917, pataljoonan lähitaistelukurssien johtaja, Sotakoulun A-kurssi Libaussa 1917, 1. maailmansota: Misse-joki, Riianlahti, Aa-joki. Saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918.

Osastopäällikkö YEjärjestelyosasto 1918, toimisto- ja osastopäällikkö Sotaministeriö 1918–20, KLR komentaja 1920–21, osastopäällikkö YE 1921, esikuntapäällikkö 3.DE 1921–22, virkaa toimittava osastopäällikkö YEosasto 2 1922–23, KSR virkaa toimittava komentaja 1923–24, YE väliaikainen päällikkö 1924–25, SPr komentaja 1928–29, SKK johtaja 1929–31, 1.D komentaja 1931–38, jalkaväentarkastaja 1938–39, maavoimien komentaja 1940, YE päällikkö 1940–41, PvPE päällikkö 1944–45, puolustusvoimain komentaja 1945, evp 15.8.1945.

Sotaministeriön määräämä Jääkäritoimiston puheenjohtaja 1919–20, Venäjällä olevien suomalaisten evakuoimisen suunnittelemiseksi asetetun komitean puheenjohtaja 1920, Karjalan kannaksen rajakomendantti 1920, Kaakkoisen rajamaan komendantti 1921, Maarajakomitean puheenjohtaja 1920–21, Inkerin uuden avustuskomitean puheenjohtaja 1921–22, Moskovan aseistariisuntakonferenssin Suomen valtuuskunnan sotilasjäsen 1922, suomalais-venäläisen rajakomitean suomalainen puheenjohtaja 1922–23 YE:n kunnianeuvoston puheenjohtaja 1922–23, Puolustusrevisionin jäsen 1924–25, 2.D:n kunniatuomioistuimen varapuheenjohtaja 1929, Korkeimman Oikeuden sotilasjäsenen varajäsen 1931–38, Suomen hallituksen ja puolustuslaitoksen edustaja sotamarsalkka von Hindenburgin hautajaistilaisuudessa Saksassa 1934, Suomen valtuuskunnan jäsen välirauhanneuvotteluissa Moskovassa syksyllä 1944.

Vapaussota: VII/3.JääkR komentaja, Tampere, Aittolahti, Lyykylä, Mannikkala, Tali. Talvisota: III AK komentaja 1939–40, KanA komentaja 1940, Karjalan kannas. Jatkosota: KarA komentaja 1941–42, YE päällikkö PM 1942–44, Itä-Karjala, Mikkeli.

Vaasan läänin maaherra 1930. Pohjoismaiden Yhdyspankin henkilökunta- ja sosiaalipäällikkö Helsinki 1949–52.

Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja 1930–55, Upseeriliiton puheenjohtaja 1934–35, Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajäsen 1955, Suomen Reserviupseeriliiton kunniajäsen 1957, Upseeriliiton kunniajäsen 1959, Kadettikunnan kunniajäsen 1959, Jalkaväen säätiön perustajajäsen 1956–65, kunniapuheenjohtaja 1958, Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimusneuvotteluiden asiantuntija Moskovassa 1948, avustajana Suomen marsalkka Mannerheimin kirjoittaessa muistelmiaan 1948, Suomen Marsalkan Ratsastajapatsasvaltuuskunnan neuvottelukunnan ja palkintolautakunnan jäsen 1951–55. Mannerheim-ristin ritarien säätiön säädekirjan allekirjoittaja 1954, valtuuskunnan jäsen ja puheenjohtaja 1954–65.

Julkaisut: Itämeren ääriltä (1918), Hotel St Petersburg (1919), Kenraali Kléber Egyptissä (1948), Vid Franska Atlantkusten i de hundra dagarnas spår (1957), Mannerheim Suomen kohtaloissa I–II (1957, 1959).

Majuri 11.2.1918, everstiluutnantti 12.8.1919, eversti 16.5.1928, kenraalimajuri 16.5.1933, kenraaliluutnantti 19.2.1940, jalkaväenkenraali 3.10.1941.
VR SR mk, MR 1, MR 2, K SVR 1, K SVR 2, VR 3 mk, HeimoSR, Sk Ar, Vs mm, Ts mm, Js mm, RUL am, InkValkM ar, PrRr 2, SaksRR 1 ja RR 2 sk, SaksRR Rr, SaksMskr, Kult Saks risti, VirSkKtR 2, PuolPRR Krt, UnkPKrR suurr rtk, RomTR suurr rtk, LietGedR suurups, K LatvKTR 2, K RuotsMR suurr rtk, RanskKL ups, Jm.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 5.2.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichsin.

Kenraali Heinrichs on erikoisen suurella taidolla ja herpaantumattomalla tarmolla johtanut pitkäaikaisia kunniakkaita sotatoimia Laatokan Karjalassa ja Aunuksessa. Kenraali Heinrichsin johtamien sotatoimien kautta ovat suomalaiset joukot usein vaikeissa olosuhteissa ja äärimmäisiä ponnistuksia kestäen päässeet käynnissä olevan puolustussotamme suurimpiin saavutuksiin ja sen kautta vapauttaneet Laatokan Karjalan ja Aunuksen alueet.”

”Ylipäällikkö on pvm:llä 31.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-ristin ritariksi jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichsin.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä