Mannerheim-ristin ritarit
Opiskelija, kornetti.
Syntyi 4.6.1919 Puumalassa, kaatui 10.3.1942 Äänisjärvellä Vasilitskajan saaressa, siunattu kentälle jääneenä Helsinkiin Huopalahden sankarihautaan.
Ritari 53, 20.4.1942, kornetti, joukkueenjohtaja HRR.
Vanhemmat kansakoulunopettaja Jaakko Henrik Hirvi-Kunnas ja Kanerva Maria Lovisa Kunnas.
2/8 Töölön yhteiskoulu 1931, 8/8 Tehtaanpuiston yhteiskoulu 1939, varusmies JvKoulK 6, ErP 8 ja JR 15 1940–42, RUK reserviupseerikurssi 47 1940. Kuului Helsingin ratsuväkisuojeluskuntaan 1938–40.
Jatkosota: joukkueen- ja tiedustelupartionjohtaja HRR 1941–42, Ilomantsi, Tolvajärvi, Ägläjärvi, Vegarus, Suojärvi, Onkamus, Nimjärvi, Kivatsu, haavoittui 25.8.1941 Onkamuksessa.
Reservivänrikki 6.12.1940, reservikornetti 20.3.1941.
MR 2, VR 4 tlk, VR 4 mk, Partiolaisten Mannerheim-solki.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 20.4.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kornetti Teppo Taneli Hirvi-Kunnaan.
Kun kornetti Hirvi-Kunnas 10.3.42 sankarikuolemallaan päätti ansiokkaat suorituksensa ja nimitys täten myöhästyi, on Ylipäällikkö kuitenkin nimityksen tahtonut suorittaa, ottaen tässä tapauksessa huomioon jatkuvasti ansiokkaan toiminnan.
Kornetti Hirvi-Kunnas osoitti heti rykmenttinsä vaikeissa alkutaisteluissa esimerkillistä rohkeutta ja tarmoa joukkueen- ja tiedustelupartion johtajana. Rinnakkaistakaa-ajon aikana Vegarus–Kaivostenkylä–Moisionvaara sai kornetti Hirvi-Kunnas 21.8. aamulla tehtävän johtaa taisteluosaston vihollisen hallussa vielä äsken olleen maaston kautta yhteydenottoon erään tien suunnassa eteneviin omiin joukkoihin. Todettuaan, ettei V:kylän [Varpakylä] luoteispuolella oleva silta ja tieosa vielä ollut omien joukkojen hallussa, otti hän oma-aloitteisesti k.o. sillan haltuunsa ja ripeästi päälle käyden tuhosi kylän itäosassa vihollisen asemassa olleen konekiväärin. Saatuaan yhteyden omiin joukkoihin 21.8. ip. jatkoi kornetti Hirvi-Kunnas etumaisena nopeasti etenemistään jatkuvasti tulittaen vetäytyvää vihollista. Yhä edelleen omaaloitteisesti toimien otti hän haltuunsa toisen sillan [Suojoen sillan], jonka hän varmisti jälessä tuleville joukoille.
Oma-aloitteisella ja reippaalla toiminnallaan joudutti kornetti Hirvi-Kunnas täten huomattavasti vahv. 163.D:n keskiryhmän etenemistä sekä yhtymistä etelästä eteneviin omiin joukkoihimme.
Hänen rykmenttinsä torjuessa yksin ylivoimaisen hyökkäysvaunuilla varustetun vihollisen raivokkaita vastaiskuja 25.8.41 ylläpiti kornetti Hirvi-Kunnas pelottomalla ja iloisella esiintymisellään eskadroonansa miehistön luottamusta ja lujuutta vaikeina hetkinä, jolloin mm. eskadroonan päällikkö haavoittui. Itse haavoittui kornetti Hirvi-Kunnas tällöin vaikeasti liikkuessaan etulinjassa puolustusta järjestämässä.
Tuskin toipuneena palasi kornetti Hirvi-Kunnas rykmenttiinsä. Hän ilmoittautui vapaaehtoisesti helmikuussa perustettuun tiedusteluosastoon ja määrättiin sen johtajaksi.
Osoitettuaan kuntoa ja hyvää harkintakykyä useilla partiomatkoilla helmikuun lopussa, sai kornetti Hirvi-Kunnas osastoineen käskyn osallistua kaukotiedustelumatkaan W:joen [Wodlajoen] suunnalle 8.3.42. Retkeltä palanneiden ilmoituksen mukaan kornetti Hirvi-Kunnas oli alusta loppuun saakka käyttäytynyt sankarillisesti, kuten hänen tapansa oli. Rasituksista uupuneisiin oli hän valanut uutta uskoa ja toivoa. Hyökkäyksessä vihollisen vahvasti miehittämään kylään hän johti partion pääosaa ja onnistui polttamaan useita vihollisia täynnä olevia taloja ja tuhoamaan useita kymmeniä vihollisia. Tiedusteluosaston tultua paluumatkallaan saarretuksi, seurasivat hänen miehensä häntä tulokseen johtaneessa läpimurtoyrityksessä, kunnes hän joukkonsa etunenässä sai sankarikuoleman vihollisen konekivääritulessa.”
