Mannerheim-ristin ritarit
Kenraaliluutnantti, yleisesikuntaupseeri.
Syntyi 14.2.1898 Turussa, kuoli 9.5.1985 Heinolassa, haudattu Heinolaan Ristintaipaleen tilalle.
Ritari 159, 18.11.1944, kenraaliluutnantti, päämajoitusmestari PM.
Vanhemmat talonomistaja Otto Fredrik Airo (entinen Johansson) ja Amanda Vilhelmina Grönlund. Puoliso Aino Vilhelmina Vuori k 1987. Lapset Aila Aino (1926) Airo-Paul diplomikosmetolog k 2005i, Anja Aino (1928) Airo-Peltola k 2000.
Ylioppilas Turun suomalainen reaalilyseo 1917, Suomen Tykistökoulun kurssi 1918 ja tykistöupseerien täydennyskurssi 1919, upseerien täydennyskurssi Ranskassa Ecole Spéciale Militaire de St Cyrissä 1920–21, Ranskan Sotakorkeakoulu Ecole Supérieure de Guerre Pariisissa 1921–23, yleisesikuntaupseerin arvo 6.12.1923.
Nuorempi upseeri KTR 1 1918, patterinpäällikkö KTR 2 1918–20, toimistoupseeri, toimistopäällikkö ja virkaa toimittava osastopäällikkö YE 1923–28, pataljoonankomentaja SPr 1928, opetusupseeri SKK 1928–29 (suoritti tänä aikana valtioneuvoston antaman armeijan uudelleenjärjestelyä ja koulutusaikaa koskevan erikoistehtävän), PPP 2 komentaja 1929–31, toimistopäällikkö ja osastopäällikkö YEoperatiivinen osasto 1931–39, yleisesikuntapäällikön 1. apulainen (päämajoitusmestari) PvPE 1940–41, yleisesikuntapäällikkö PvPE 1944–45, vapautettu yleisen edun vuoksi 11.3.1949. Pidätettynä 33 kuukautta asekätkentäjutun yhteydessä 1945–48.
YE:n kunniatuomioistuimen jäsen 1926–28 ja 1932–33, Puolustusneuvoston sihteeri 1933–39.
Vapaussota: vapaaehtoisena Turun suojeluskunnassa, Porin Rykmentin Turun Pataljoonassa, jaosjohtaja 5.PohPtri, Lauttakylä, Ahvola, Viipuri. Talvisota: päämajoitusmestari PM 1939–40, Mikkeli. Jatkosota: päämajoitusmestari PM 1941–44, Mikkeli.
Tilanomistaja Ristintaipaleen tila Heinolan maalaiskunta 1938–60, tilan "vanhaisäntä" 1961–85. Kansanedustaja 1958–66.
Sotilasaikakauslehden toimituskunnan jäsen 1926–29 ja 1933, Upseeriliiton johtokunnan jäsen 1928–30 ja puheenjohtaja 1935–45, Association des Amis de St Cyrin jäsen 1932–85, Suomen Sotatieteellisen Seuran varapuheenjohtaja 1933–39, Heinolan maalaiskunnan kunnanvaltuuston jäsen 1954–64, tasavallan presidentin valitsijamies 1956 ja 1962, Kansallis-Osake-Pankin ja Vakuutusyhtiö Pohjolan Heinolan konttorin valvoja, Heinolan Puulämpö Oy:n hallituksen jäsen, Helsingin Suomalaisen Klubin jäsen, Lahden Seudun Tykistökillan, Heinolan Seudun Sotaveteraanien, Heinolan Reserviupseerien ja Heinolan Rotaryklubin kunniajäsen, Upseeriliiton kunniajäsen 1956, Lahden Sotaveteraanipiirin kunniasotaveteraani 1973.
Julkaisut: Liikekannallepanosalaliitto (1947), Mannerheim-ristin ritarit (1952), Puolustustaisteluni v 1947 (1975).
Reservivänrikki 14.8.1918, vänrikki 24.12.1918, luutnantti 16.5.1919, kapteeni 6.12.1921, majuri 6.12.1923, everstiluutnantti 6.12.1927, eversti 6.12.1933, kenraalimajuri 26.2.1940, kenraaliluutnantti 3.6.1942.
SVR SR mk, VR 1 rt tlk, VR 1 rt mk, MR 2, VR 1 mk, K SVR 1, R SVR 1, VM 2, VSS am 1, Sk Ar, Vs mm, Ts mm, Js mm, RUL am, RanskKL ups, RomKrR suurr, RuotsMR K 1, SaksRR 1 ja RR 2, VirSkKtR 1.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 18.11.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kenraaliluutnantti Aksel Fredrik Airon.
Kenraaliluutnantti Airo on toiminut Päämajan päämajoitusmestarina koko sodan ajan. Tässä asemassa on hän joutunut mitä ratkaisevimmalla tavalla osallistumaan sotatoimien johtoon niin v:n 1941 hyökkäysoperatioiden kuin kesän v:n 1944 puolustustaisteluidenkin vaiherikkaina aikoina. Hänen taitavalla ja kriitillisellä johdollaan on tehty kaikki sotatoimia koskevat suunnitelmat ja itse suoritusvaiheen aikana on hän jatkuvasti johdonmukaisilla tilanteenarvosteluillaan ja kiinteällä otteellaan vaikuttanut operatioiden menestykselliseen kehitykseen. Hänen painavat sanansa ovat aina muodostaneet mitä arvokkaimman tuen rintamakomentajille heidän tehdessään ratkaisevia päätöksiään.”
