Mannerheim-ristin ritarit
Puuseppä, alikersantti.
Syntyi 31.7.1904 Karjalohjalla, kuoli 1.4.1983 Karjalohjalla, haudattu Karjalohjalle.
Ritari 59, 15.5.1942, alikersantti, ryhmänjohtaja 8./JR 13.
Vanhemmat tilallinen Kaarle Kilpinen ja Matilda Karoliina Meling.
Kansakoulu, varusmies UR 1924–25. Kuului Karjalohjan suojeluskuntaan 1922–44. Kertausharjoitusvuorokausia 1930 ja 1936 yhteensä 20.
Talvisota: talousaliupseeri, ajomies AKol/4.D 1939–40, Karjalan kannas, lomautettu toistaiseksi 15.4.1940. Jatkosota: ryhmänjohtaja JR 13 1941–42, vapautettu palveluksesta haavoittumisen takia 1942–44, ryhmänjohtaja, talousaliupseeri, joukkueenvarajohtaja JR 33 1944, Hangon rintama, Värtsilä, Säntämä, Varloi, Syvärin sillanpää, haavoittui 6.11.1941 Jandebassa, kotiutettu 5.10.1944.
Ennen sotia maanviljelijä kotitilalla Karjalohjalla, puusepänalan yksityisyrittäjä Karjalohjalla 1945–79.
Korpraali 18.10.1924, alikersantti 16.2.1925.
MR 2, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 15.5.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Yrjö Kilpisen.
Alikersantti Kilpinen toimi V:n [Varloi] taistelussa erittäin kylmäverisenä konepistoolimiehenä. Komppanian etunenässä aseellaan tulittaen hän sai komppanian mukaansa hyökkäykseen.
Vastaiskussa Tuulosjoen taisteluissa hän puhdisti konepistoolillaan yksin joen rantalepikot vihollisesta, tuottaen sille runsaasti mieshukkaa.
T:n [Tokari] asemataistelussa alikersantti Kilpinen toimi kolmimiehisen partion johtajana. Vihollinen avasi tulen yllättäen, jolloin yksi partiomies haavoittui toisen jäädessä jälkeen. Kiivaasta vihollistulesta huolimatta alikersantti Kilpinen haki apua joukkueestaan ja palasi parin miehen mukana haavoittuneen luo. Urheasti hän kuljetti haavoittuneen toverinsa suojaan vihollisen ankarasta luotisateesta huolimatta.
P:kylän [Plotistno] valtauksessa hän toimi rohkeasti konepistoolimiehenä ja joukkueenjohtajan haavoituttua omatoimisesti otti joukkueen johtoonsa ja johti menestyksellisesti sen hyökkäystä.
Myöhemmin hän taas toimi partionjohtajana. Itse konepistoolillaan tulittaen ja partion toimintaa johtaen hän aiheutti vihollisen joukossa suurta sekaannusta ja hämminkiä.
Hyökkäyksessä J:n [Jandeba] luona lokakuun lopulla alikersantti Kilpinen tuhosi konepistoolillaan komppanian etumaisena miehenä edeten useita konepistooleilla ja pikakivääreillä varustettuja vihollispesäkkeitä ja vaikutti näin esimerkillään ratkaisevasti komppaniansa hyökkäyksen onnistumiseen.”
