Mannerheim-ristin ritarit
Talonmies, kersantti.
Syntyi 2.4.1920 Ylämaalla, kuoli 25.12.1986 Vihdissä, haudattu Vihtiin Irjalan hautausmaalle.
Ritari 154, 2.10.1944, alikersantti, konekivääriryhmän johtaja 8./JR 2.
Vanhemmat maanviljelijä Konstantin Kirppu ja Hilma Vanhapelto. Puoliso Esteri Kauvo k 2004. Lapset Marja Helena (1951) ekonomi Helsinki, Matti Ilmari (1952) asentaja k 2009.
Kansakoulu, varusmies JvKoulK 3 ja 2.Pr 1940–42.
Jatkosota: konekivääriampuja ja konekivääriryhmän johtaja JR 2 1941–43, konekivääriryhmän johtaja JärjK 1 ja HTK 1943–44, Nuijamaa, Räisälä, Särkisalo, Pyhäjärvi, Syvärin voimalaitos, Sammatus, Vitele, Nurmoila, Salmi, haavoittui 22.8.1941 Pyhäjärvellä ja 4.7.1944 Salmissa, kotiutettu 30.11.1944.
Maanviljelijä kotitilalla Ylämaalla 1945–54 ja Kouvolan kartanossa Lohjalla 1954–59, talonmies Uudenmaan maamieskoulu Vihti 1959–61 ja Vihdin Kotiteollisuuskoulu 1961–83.
Vihdin Viestin jäsen 1959–86, Vihdin Reservinaliupseerien jäsen 1961–86.
Korpraali 10.5.1942, alikersantti 1.10.1942, kersantti 6.12.1967.
MR 2, VM 1, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 2.10.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Toivo Kirpun.
Alikersantti Kirppu on koko sodan ajan toiminut konekiväärimiehenä osoittautuen häikäilemättömän rohkeaksi ja reipasotteiseksi taistelijaksi. Sodan alkuvaiheissa hän kunnostautui erikoisesti vapaaehtoisena partiomiehenä. Vihollisen kesäkuussa -44 aloittamaa suurhyökkäystä torjuttaessa ansioitui alikersantti Kirppu varsinkin Kinkijevan ja Nurmoilan taisteluissa pysäyttäen ryhmineen ylivoimaisen vihollisen monet hyökkäykset. Myöskin Viteleenjoen viivytystaisteluissa hän osoitti erikoista rohkeutta taistellen yksin konekivääreineen vihollisen jo saartaessa tukikohdan taakse. Joukkojemme murtautuessa ulos piti alikersantti Kirppu edestäpäin hyökkäävän vihollisen loitolla, kunnes toiset pääsivät irti ja murtautui sitten konepistoolin avulla vihollisketjun läpi palaten 1½ vuorokautta metsissä seikkailtuaan omien puolelle. Saatuaan ryhmänsä jälleen koolle hän jälleen kunnostautui Tulemajoen taisteluissa torjuen ryhmineen neljä joenylitysyritystä, jotka vihollinen teki useita veneitä ja polkusiltoja käyttäen.”