Mannerheim-ristin ritarit
Sosiaalijohtaja, everstiluutnantti.
Syntyi 18.6.1908 Tampereella, kuoli 19.7.1992 Tampereella, haudattu Aitolahteen.
Ritari 9, 8.9.1941, kapteeni, komppanianpäällikkö 10./JR 27.
Vanhemmat talonomistaja, rakennusurakoitsija Frans Junkkari myöhemmin Kivelä ja Lydia Ruokonen. Puoliso Aili Maria Purra k 1976. Lapset Eero Juhani (1934) metsänhoitaja, alivaltiosihteeri Helsinki, Jaakko Tapio (1940) toimitusjohtaja Tampere, Pekka Olavi (1946) ekonomi, toimitusjohtaja Helsinki.
5/8 Tampereen lyseo 1927, Tampereen kauppaopisto 1928, varusmies TR 1929–30, RUK reserviupseerikurssi 18 1930. Kuului Aitolahden ja Tampereen suojeluskuntaan, Pirkkalan suojeluskunnan kouluttaja 1930–34. Kertausharjoitusvuorokausia 1930 ja 1958 yhteensä 36.
Aluepäällikkö Pirkka-Häm skp 1940–41, 2. yleisesikuntaupseeri Jyv skpE ja Pirkka-Häm skpE 1944, vapautettu omasta pyynnöstä 2.12.1944. Asekätkentäjutun yhteydessä vankeutta 14 kuukautta, josta ajasta pidätettynä 5 kuukautta, vapautettu 4.10.1945 kansanedustajatehtävään siirtymisen vuoksi. Poliittinen vanki numero 3212/1945.
Talvisota: komppanianpäällikkö JR 16 1939–40, Tolvajärvi, Ristisalmi, Aittojoki, haavoittui 14.12.1939 Ristisalmella, lomautettu toistaiseksi 1.7.1940. Jatkosota: komppanianpäällikkö JR 27 1941–42, JR 6 1942 ja JR 27 1942–43, koulutusupseeri JvKoulK 23 1943, pataljoonankomentaja JR 27 1943, esikuntapäällikkö JR 48 1943–44, pataljoonankomentaja JR 47 1944, pataljoonankomentaja ja esikuntapäällikkö JR 200 1944, ErP 25 komentaja 1944, Rautjärvi, Kuisma, Lankila, Karjalainen, Ylikuunu, Kirvu, Antrea, Hopeasalmi, Pamppala, Valkeasaari, Rajajoki, Suursaari, Raivola, Naulasaari.
Suomen Gummitehtaan autonrenkaitten tarkastaja ja Oy Nokia Ab:n varastonhoitaja 1934–36, G A Sellachius Oy:n varastokirjuri, nuoriso-ohjaaja ja sosiaalivirkailija Mäntässä 1936–42, sosiaalipäällikkö Oy Finlayson-Forssa Ab 1942–73, kansanedustaja 1945–47.
Tasavallan presidentin valitsijamies 1950, 1956 ja 1962, Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen 1951–72, sosiaalilautakunnan jäsen 1951–76 ja sen yleisen osaston varapuheenjohtaja 1951–76 sekä sosiaalilautakunnan lastensuojelujaoston puheenjohtaja 1951–68, kaupunginhallituksen jäsen 1958–60, kaupungin kassantarkastaja 1959 ja 1960, vaalilautakunnan puheenjohtaja 1960, Tampereen Saunasäätiön jäsen 1960–92, Tampereen Kotilinnasäätiön hallituksen jäsen 1963–74, Tampereen seurakuntien kirkkovaltuuston jäsen 1952–63. Tampereen Suomalaisen Klubin johtokunnan jäsen 1953–62, varaesimies 1963–75 ja kunniajäsen sekä klubin senioriosaston Ruutiukkojen perustajajäsen ja puheenjohtaja 1973–90, Tampereen Kansallisseuran johtokunnan jäsen 1950–68, puheenjohtaja 1951–62 ja kunniajäsen, Kokoomuspuolueen puoluevaltuuston ja Pohjois- Hämeen piiritoimikunnan jäsen. Suomen Työnantajain Keskusliiton sosiaalitoimikunnan jäsen, Tampereen Asuntosäästäjien perustajajäsen ja johtokunnan puheenjohtaja, Insinööritoimisto Vesto Oy:n hallintoneuvoston jäsen, Tolvajärvi-Aittojoki Aseveljien jäsen, Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistyksen kunniajäsen 1992 ja JR 200:n Killan kunniapuheenjohtaja 1992, Tampereen Pyrinnön puheenjohtaja ja edustajiston jäsen, Ellivuori-säätiön puheenjohtaja ja hallintoneuvoston jäsen, Ratinanlinnan säätiön hallituksen, SVUL:n Hämeen piirin, Suomen Poikaurheiluliiton, Suomen henkilökuntalehtien yhdistyksen johtokunnan ja Pirkka-Hämeen partiopoikapiirin tukivaliokunnan jäsen, Tampereen Kotkien partiolippukunnan jäsen ja Mäntän Vuorenveikkojen perustaja, Tampereen Kiinteistöyhdistyksen johtokunnan jäsen, Asunto Oy Kirkonportin johtokunnan puheenjohtaja. Akateemisen Karjala-Seuran jäsen. Mannerheim-ristin ritarien säätiön säädekirjan allekirjoittaja 1954, valtuuskunnan jäsen 1954–92 ja varapuheenjohtaja 1984–88.
Reservivänrikki 1.12.1930, reserviluutnantti 16.5.1938, reservikapteeni 31.7.1940, majuri 26.3.1943, everstiluutnantti 4.6.1967.
MR 2, VR 3 tlk, VR 3 mk, VR 4 mk, Ts mm, Js mm, RUL am.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 8.9.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kapteeni Eero Olavi Kivelän, joka etulinjan komppanianpäällikkönä rykmentin suorittaessa rajalla läpimurron vahvojen vihollisasemien läpi [Hallilanmäeltä Kuismaan] osoitti suurta henkilökohtaista urhoollisuutta ja myöhemmin rajulla vastaiskulla [Lankilassa] heitti epätoivoisia läpimurtautumisyrityksiä tekevän vihollisen takaisin tuhoten mm. 9 hyökkäysvaunua.”