Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

KOIVU Timo Joel
171
KOIVU Timo Joel 171

Ylimetsänhoitaja, majuri.
Syntyi 6.2.1918 Lammilla, kuoli 21.1.1985 Hattulassa, haudattu Hattulaan Uudenkirkon hautausmaalle.
Ritari 171, 21.12.1944, luutnantti, komppanianpäällikkö 7./JR 57.
Vanhemmat maanviljelijä Erkki Koivu ja Helvi Syvinki. Puoliso Kirsti Helinä Kivikoski k 2003. Lapset Leena Kirsti Marjatta (1947) Koivu-Kulmala filosofian lisensiaatti Hever Belgia, Heikki Tapio (1949) markkinointijohtaja Quickborn Saksa, Liisa Elina (1954) Juutila emäntä Hauho.

 

Ylioppilas Tampereen klassillinen lyseo 1938, varusmies PPKoulK 2, 15.Pr ja KevOs 3 1940–42, RUK reserviupseerikurssi 47 1940, metsänhoitaja Helsingin yliopisto 1945, ylimetsänhoitaja 1976. Kuului Suoniemen suojeluskuntaan 1939–40. Kertausharjoitusvuorokausia 1954–73 yhteensä 56.

Talvisota: suojeluskuntalaisena siltavartiossa Suoniemellä 1939–40. Jatkosota: joukkueenjohtaja JR 36 1941, lähettiupseeri 15.Pr 1941–42, joukkueenjohtaja ja komppanianpäällikkö JR 57 1942–44, Simpele, Hiitola, Kaarlahti, Suvanto, Taipale, Rautu, Metsäpirtti, Lempaala, Kiviniemi, Oravanniemi, Äyräpää, haavoittui 9.7.1944 Äyräpäässä, kotiutettu 16.11.1944.

Satakunnan metsänhoitolautakunnan apulaismetsänhoitaja 1945–49, Kokemäen maamieskoulun metsänhoitaja 1945–49, Hämeen Metsätyönjohtajakoulun metsänhoitaja 1949–1960 ja johtaja 1960–79 Tyrväntö.

Tyrvännön kunnanvaltuuston jäsen 1965–70 ja kunnanhallituksen jäsen 1965–70, suhteellisten vaalien vaalilautakunnan puheenjohtaja 1965–68, metsälautakunnan puheenjohtaja 1965–68 ja jäsen 1969–70, kunnanhallituksen edustaja urheilulautakunnassa 1965–70, nuorisotyölautakunnassa 1965–70, lainajyvästön hoitokunnassa 1966–68, Lahdentaan kansakoulun johtokunnassa 1966–68 ja Lepaan kansakoulun johtokunnassa 1969, kunnan edustaja Kanta-Hämeen seutukaavaliiton liittovaltuustossa 1967 ja Kokemäenjoen vesistön vesistönsuojeluyhdistyksessä 1968, pienkunta-asiaa valmistelevan toimikunnan jäsen 1967, kunnallisvaalien keskusvaalilautakunnan jäsen 1968, valtiollisten vaalien keskusvaalilautakunnan jäsen 1969 ja 1970, vesilautakunnan puheenjohtaja 1969–70. Hattulan kunnanvaltuuston jäsen 1971–72, kunnanhallituksen jäsen 1971–76 ja kunnanhallituksen varajäsen 1981–82, vesilautakunnan puheenjohtaja 1971–76, kunnanhallituksen edustaja vesilautakunnassa ja matkailulautakunnassa 1977–78, kunnan edustaja Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä 1977–84. Hämeen lääninoikeuden jäsen, Kanta-Hämeen Metsänhoitajien, Hattulan-Tyrvännön Reserviupseerikerhon ja Tyrvännön Kansallisseuran puheenjohtaja.
Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 2848. Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen varajäsen 1975–85.

Reservivänrikki 6.12.1940, luutnantti 26.4.1942, yliluutnantti 20.7.1953, kapteeni 22.1.1956, majuri 4.6.1974.
MR 2, VR 3 tlk, 2 VR 3 mk, VR 4 mk, VM 2, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksRR 2.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi luutnantti Timo Joel Koivun.

Luutnantti Koivu on sodan alusta alkaen toiminut jääkärijoukkueen johtajana. Hän on suorittanut kaikki annetut, useinkin erittäin vaikeat tehtävät mitä ansiokkaimmalla tavalla, tuottaen aina viholliselle raskaita tappioita. Jo aivan sodan alkuvaiheissa tunkeutui luutnantti Koivu pienen partion kanssa häikäilemättömästi vihollisen tukikohtaan, nousi itse kukkulan laella olevaan tähystystorniin, jossa teki tarkat havainnot vihollisen asemista, merkitsi ne karttaansa ja vetäytyi tappioitta omille linjoille. Pataljoonan, johon luutnantti Koivun joukkue kuuluu, edetessä muuatta tärkeää kylää [Salokylä] kohti, sai luutnantti Koivu tehtäväkseen tiedustella etenemistien oikealle puolen jäävän, Ilmeentien suuntaisen kukkulamaaston. Pian luutnantti Koivu totesi edessään vihollisen raskaan patteriston esikuntineen. Tällöin päätti luutnantti Koivu hinnalla millä hyvänsä estää näitten murtautumisen maantielle. Kaksivuorokautisissa ankarissa taisteluissa onnistuikin hän tehtävässään. Usein mitä vaikeimmaksi tulleen tilanteen ratkaisi luutnantti Koivun henkilökohtainen rohkeus ja järkkymätön voiton usko. Koko vihollisen arvokas tykistökalusto saatiin käyttökelpoisena sotasaaliiksi. Asemasotavaiheen aikana suoritti luutnantti Koivu jatkuvasti lukuisia partioretkiä ja erittäin hyvin onnistuneita iskuosastotehtäviä. Vihollisen 9.6.44 alkanutta suurhyökkäystä torjuttaessa kunnostautui luutnantti Koivu mm. 23.6., jolloin hän komppaniansa osilla tuhosi Vuoksen yli tulleen vihollisosaston ankaran taistelun jälkeen. Tällöin oli jokainen vihollinen erikseen etsittävä ja tuhottava melkein läpipääsemättömän tiheikön vuoksi. 8.7. suoritti luutnantti Koivu Äyräpään sillanpääasemassa vajaan joukkueen vahvuisella osastolla erittäin vaikeissa olosuhteissa rohkean vastaiskun, työnsi ylivoimaisen kolmen panssarivaunun tukeman vihollisosaston asemistamme ja aiheutti sille suuret tappiot. Tämäkin suoritus oli vain luutnantti Koivun henkilökohtaisen rohkeuden ja kylmäverisyyden ansiota. Vastaiskun loppuvaiheessa haavoittui luutnantti Koivu vaikeasti.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä