Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

KOJO Leo Johannes
82
KOJO Leo Johannes 82

Majuri.
Syntyi 28.6.1917 Parikkalassa, kuoli 25.1.2006 Lappeenrannassa, haudattu Parikkalaan Vierevin hautausmaalle.
Ritari 82, 23.8.1942, vääpeli, joukkueenvarajohtaja 3./RjP 4.
Vanhemmat maanviljelijä, suutari Pekka Kojo ja Maria Luukko. Puoliso Eeva Maria Ahokas. Lapset Juha (1948) kokki Lappeenranta, Ulpu Vuokko Maarit (1949) Lappi teologian maisteri Joroinen, Arto Pekka (1951) asianajaja Uppsala Ruotsi.

 

4/4 kansakoulu, Parikkalan maamieskoulu 1937, varusmies URR 1939–40, JvAuK 1942, MaaSK upseerien peruskurssi 2 1947–49, TK kapteenikurssi 1956, TaistK esiupseerikurssi 1966–67. Kuului Saaren suojeluskuntaan 1941.

Puhelinryhmänjohtaja URR 1940, rajavartioaliupseeri ja nuorempi upseeri R 6 1944–47, nuorempi upseeri K-SR 1949–53, nuorempi esikuntaupseeri 1953–54, koulutus- ja järjestelytoimiston toimistoupseeri 1954–56, komppanianpäällikkö 1956–64. Puolustuslaitoksen palvelukseen 1964, toimistoupseeri UudRakP 1964–65, huoltopäällikkö LaprSpE 1965–66, toimistopäällikkö MikSpE 1967–68 ja LaprSpE 1968–71, evp 30.12.1971.

Ollut asiantuntijana valmistettaessa puolustusvoimien sissiaiheisia opetuselokuvia 1959.

Talvisota: viestikeskusryhmänjohtaja RvPr 1939–40, Liikola, Perkjärvi, Vorojenkivi, Lavajärvi, Lemetti, Vilajoki, lomautettu toistaiseksi 19.7.1940. Jatkosota: sulutusjoukkueenjohtaja liikekannallepanossa 53.RajaK 1941, joukkueenvarajohtaja RjP 2 1941, joukkueenvarajohtaja ja joukkueenjohtaja RjP 4 1941–44, Ristilahti, Tyrjä, Syvänoro, Niva, Jaakkima, Muolaa, Kivennapa, Valkeasaari, Gora, Kimjärvi, Pertjärvi, Juksova, Mäntysova, Tokkari, Nirkka, Salmi, Tulemajoki, Loimolanjärvi, Ruotausjärvi.

Lappeenrannan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen 1971–74, Lappeenrannan kaupungin väestönsuojelulautakunnan jäsen 1973–76 ja kaupungin tilintarkastaja 1977–87, Kaakkois-Suomen Rajamieskillan jäsen 1962–05, varapuheenjohtaja 1981–87 ja kunniajäsen 1998, Etelä-Karjalan Keksijät ja Tuotekehittäjät ry:n – nimi vuodesta 1991 Karjalan Keksijät ry – perustajajäsen 1981–05, puheenjohtaja 1983–92 ja kunniapuheenjohtaja 1993, Kojo-sukuseuran kunniajäsen 2000, Pro Patria -yhdistyksen kunniajäsen 2000. PlM:n aloitetoimikunta hyväksynyt ja palkinnut kunniakirjalla ja rahapalkinnolla aloitteen sissitelttakamiina 1961 sekä kunniakirjalla aloitteet aseenkäytön valmiuskoukut 1964 ja harjoituskäsikranaatti 1966. Patentoituja keksintöjä kuusi: suksiside numero 56625/1980 aloite palkittu hopeamitalilla Nürnbergin ja Brysselin kansainvälisillä keksintömessuilla 1975, majoite numero 61126/1982 palkittu kultamitaliarvoin Jyväskylän kansainvälisillä keksintömessuilla 1984, kantolaite numero 61795/1982, liukulevyt suksiin numero 73886/1987 ja tukilaite vammaisille numero 72868/1987 aloite palkittu kultamitalilla Brysselin kansainvälisillä keksintömessuilla 1986. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tukisäätiön ja Karjalan Keksijät ry:n järjestämän opinnäytetyökilpailun tuomariston jäsen 2001, kilpailun rahapalkinnot nimetty Leo Kojo -palkinnoiksi. Suunnitellut sotaanlähdön muistomerkin Saaren kuntakeskukseen 1981 ja sodastapaluun muistomerkin Parikkalan kuntakeskukseen 1984. Saanut Vuoden Keksijä -palkinnon 1983, Keksijäyhdistysten Keskusjärjestö ry:n kultaisen aloitetoiminta- ja keksintöansiomerkin 1991 ja Puolustusvoimien kultaisen ansiomitalin 2002. Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan jäsen 1997–04.

Vääpeli 29.6.1942, vänrikki 27.7.1944, luutnantti 29.9.1948, yliluutnantti 6.12.1952, kapteeni 15.3.1955, majuri 20.1.1967.
MR 2, VR 4 mk, SVR R, VM 1, VM 2, Ts mm, Js mm, Kilta-am, XXX.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 23.8.42 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi vääpeli Leo Johannes Kojon.

Vääpeli Kojo on koko sodan ajan osoittanut erinomaista rohkeutta ja herpautumatonta taistelutahtoa toimien moneen otteeseen erilaisten tehtävien suoritukseen määrättyjen partioitten johtajana ja kunnostautuen erikoisesti syöksyryhmätehtävissä. Niinpä hän yhdessä ainoassa taistelussa tuhosi henkilökohtaisesti kasapanoksilla 25 vihollisen korsua taistelulähetin konepistoolilla pitäessä viholliset matalalla. Erään toisen kerran teki vihollinen yllättäen voimakkaan vastaiskun, jolloin vääpeli Kojo jäi yksin vihollisen keskelle. Ottaen viholliselta saaliiksi konepistoolin ja puoliautomaattikiväärin, jatkoi hän kaikesta huolimatta taistelua tulittaen vuoron perään kummallakin aseellaan. Tarkalla tulellaan kaatoi hän kolmattakymmentä vihollista, jolloin vastaisku tyrehtyi ja vääpeli Kojon avuksi ehti lisää miehiä. Vihollinen heitettiin takaisin ja meille tärkeä maastokohta pidettiin.

Monessa muussa vaarallisessa tilanteessa on hän peräänantamattomalla sitkeydellään ja henkilökohtaisella rohkeudellaan kääntänyt uhkaavan vaaran kiistattomaksi voitoksi ja täten merkittävästi edesauttanut sotatoimien meille edulliseen lopputulokseen.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä