Mannerheim-ristin ritarit
Everstiluutnantti, toiminnanjohtaja.
Syntyi 25.9.1897 Tervolassa, kuoli 16.3.1978 Turussa, haudattu Turkuun Uudelle hautausmaalle.
Ritari 128, 19.6.1944, everstiluutnantti, pataljoonankomentaja II/JR 5.
Vanhemmat maanviljelijä Pekka Kuiri ja Greta Pallari. Puoliso Aili Mikkola k 1994. Lapset Puola Tellervo (1926) Kuiri-Pirttijärvi kotirouva k 2018, Anssi Juhani (1930) ylikonstaapeli Torrevieja Espanja.
5/8 Turun suomalainen lyseo 1920, 7/8 Heinolan keskikoulun jatkoluokat 1937, KadK aktiiviupseerikurssi 1921, PionP pioneerikurssi 1921, TK komppanianpäällikkökurssi 1929 sekä konekivääri- ja kranaatinheitinkurssi 1937, upseerien hiihtokurssi Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä 1938, SkPK pataljoonankomentajakurssi 1943.
Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (PionK) 1916–18, jäger,
1. maailmansota Misse-joki, Riianlahti, Schmarden. Saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918.
Joukkueenjohtaja Porin TäydP 1918, joukkueenjohtaja I/Itämeren Jalkaväkirykmentti 1 (nimi myöhemmin PR) 1918–28, komppanianpäällikkö PPP 3 1928–30 ja PR 1930–39, pataljoonankomentaja 5.Pr 1940–41, JR 3 1944–45 ja JR 6 1945, JR 6 komentajan viransijainen 1945–47, pataljoonankomentaja JR 6 1947–49, evp 1.8.1949. Pidätettynä 6 viikkoa asekätkentäjutun yhteydessä 1945.
PR:n kunnianeuvoston varajäsen 1933–34.
Vapaussota: ryhmänjohtaja ja joukkueenjohtaja Kajaanin Sissipataljoona ja Hämeenkyrön Komppania, Saunaluoto, Suodenniemi, Tampere. Talvisota: pataljoonankomentaja JR 15 1939–40, Lähde, Summa, Suokanta, Näykkijärvi, Viipuri. Jatkosota: pataljoonankomentaja JR 5 1941–44, JR 25 komentaja 1944, Pukalusjärvi, Säämälä, Kananoja, Nuijamaa, Maaselkä, Kaukjärvi, Perkjärvi, Näätälä, Karisalmi, Ihantala, haavoittui 28.8.1941 Säiniöllä.
Kansallis-Osake-Pankin Mellilän konttorin johtaja 1949–52, Turun Työnantajain yhdistys ry:n ja Turun Käsi- ja Pienteollisuusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja 1954–69.
Kaarinan kunnanvaltuuston jäsen 1933–36, Turun Riennon johtokunnan jäsen 1925–27 ja 1945–50, Mellilän Huovien johtokunnan jäsen 1950–52, Porin Rykmentin Killan valtuuskunnan puheenjohtaja 1958–78, Varsinais-Suomen Maakuntaliiton teollistamistoimikunnan jäsen 1961–69. Akateemisen Karjala-Seuran jäsen. Osallistunut Oslossa Pohjoismaiden upseerien ampumakilpailuihin 1939. Mannerheim-ristin ritarien säätiön säädekirjan allekirjoittaja 1954, valtuuskunnan jäsen 1954–69, hallituksen jäsen 1969–77, hallituksen työvaliokunnan jäsen 1969–77, valtuuskunnan jäsen 1977–78.
Varavääpeli 11.2.1918, vänrikki 15.6.1921, luutnantti 16.5.1923, kapteeni 15.6.1928, majuri 4.4.1940, everstiluutnantti 5.3.1942.
MR 2, VR 2 mk, VR 3 mk, R SVR 2, VM 1, Vs mm, Ts mm, Js mm, SU hop am, RUL am, SaksMskr, SaksRR 2, NorjPOR R 1, RomTR 2, Jm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 19.6.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi everstiluutnantti Auno Kuirin.
Everstiluutnantti Kuiri, joka jo talvisodassa Summan ankarissa taisteluissa sai pelottoman soturin ja taitavan johtajan maineen, on erikoisen merkittävallä tavalla kunnostautunut Karjalan kannaksella nyt käydyissä kiivaissa torjuntataisteluissa Perkjärven asemakylän ja Perkjärven järven välillä. Hänen johtamansa osasto pysähdytti ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen erään kriisivaiheen aikana puolustuksellemme erittäin tärkeässä maastokohdassa [Perkjärvi]. Taistelujen aikana tuhottiin everstiluutnantti Kuirin henkilökohtaisesti johtamana useita vihollisen raskaita
panssarivaunuja ja lukuisia muita vaurioitettiin pahoin.”
