Mannerheim-ristin ritarit
Everstiluutnantti.
Syntyi 17.6.1906 Kuopiossa, kuoli 11.12.1975 Kuopiossa, haudattu Kuopioon Isolle hautausmaalle.
Ritari 137, 4.7.1944, majuri, pataljoonankomentaja I/JR 7.
Vanhemmat vahtimestari Tahvo Kuvaja ja Anna Nissinen. Puoliso 1) Aino Kekäläinen ero 1935, 2) Mary Maj-Lis Åhlberg k 2001. Lapset Erkki Ilmari (1936) pankinjohtaja Kuopio, Anja Marjatta (1940) Leo apteekkari Kuopio, Antero Eino Edvard (1941) vanhempi konstaapeli Kuopio.
7/8 yksityisesti Kuopion lyseo 1933, Kuopion kauppakoulu 1926, varusmies PSR 1926–27, RUK reserviupseerikurssi 12 1926–27, KadK kadettikurssi 17 1933–35, voimistelu- ja urheilukurssi Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä 1935, TK luutnanttikurssi 1939 ja komentajakurssi 1945, PsP panssarivaunuyhteistoimintakurssi 1949, TK ase- ja ampumateknillinen kurssi 1951, 2.Pr kantahenkilöstön moottoriajoneuvokurssi 1955. Kuului Kuopion suojeluskuntaan.
Nuorempi upseeri PSR 1927–33 ja PohR 1935–39, tiedustelu-upseeri 3.Pr 1939, komppanianpäällikkö 7.Pr 1940–41, pataljoonankomentaja ja esikuntapäällikkö JR 7 1944–45, opetusupseeri TK 1945–53, pataljoonankomentaja 2.Pr (nimi myöhemmin PohSavPr) 1953–56, evp 7.6.1956.
PohR:n kunnianeuvoston varajäsen 1938, urheilu-upseeri 1938, sotaoikeuden varajäsen 1939.
Vapaussota: vapaaehtoinen lähetti KuoTP, Kuopio. Talvisota: komppanianpäällikkö JR 30 1939–40 ja JR 21 1940, Taipale. Jatkosota: pataljoonankomentaja JR 28 1941 ja JR 7 1941–44, Pääsiäisvaara, Ristilahti, Aumasuo, Mensuvaara, Korteela, Ilmola, Ohta, Lampijärvi, Hartonen, Siiranmäki, Salmenkaita, Äyräpää, haavoittui 4.7.1944 Äyräpäässä.
Vakuutustarkastaja Vakuutusyhtiö Suomi 1956–61, myyntiedustaja Puutalo Oy.
Kuopion Nuorten Partiolaisten ja Kuopion Urheilu-Veikkojen jäsen, Kuopion Kadettipiirin piiritoimikunnan jäsen 1939, Mikkelin Kadettipiirin varapuheenjohtaja 1945, Tuusulan Kadettipiirin piiritoimikunnan jäsen 1952, Puijon Hiihtäjien puheenjohtaja 1953–54, Puijon Hiihtoseuran puheenjohtaja 1954–56 ja kunniapuheenjohtaja, Kuopion kaupungin urheilulautakunnan varajäsen 1954–57, SVUL:n Pohjois-Savon piirin hiihtojaoston puheenjohtaja 1954–60, Suomen Hiihtoliiton liittovaltuuston jäsen 1954–60, Puijon Puolesta -yhdistyksen varapuheenjohtaja, Vanhat Hiihtoveikot
-seuran puheenjohtaja, Sotainvalidien Veljesliiton Kuopion seudun osaston puheenjohtaja 1955–75, Sotainvalidien Veljesliiton liittohallituksen varajäsen 1955, Osuusliike Kallan valtuuston jäsen 1955–57. Akateemisen Karjala-Seuran valajäsen numero 1525. Suomen edustaja II talviolympiakisojen sotilaspartiohiihdossa St Moritzissa 1928 (2.) ja IV talviolympiakisoissa Garmisch-Partenkirchenissä 1936 (2.), sotilaspartion huoltaja V talviolympiakisoissa St Moritzissa 1948, Suomen edustaja hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen sotilaspartiohiihdossa Zakopanessa 1929 (1.), Oslossa 1930 (5.) ja Zakopanessa 1939 (6.), armeijan tiedusteluhiihtomestari 1929 ja sotilaspartiohiihdon mestari 1936, 1938 ja 1939. Mannerheim-ristin ritarien säätiön valtuuskunnan jäsen 1954–75.
Reservivänrikki 26.8.1927, reserviluutnantti 30.8.1931, luutnantti 16.5.1935, kapteeni 4.4.1940, majuri 13.4.1942, everstiluutnantti 6.12.1952.
MR 2, VR 2 mk, VR 3 mk, VR 4 mk, R SVR 2, Ts mm, Js mm, SU am.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 4.7.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi majuri Eino Jalmari Kuvajan.
Majuri Kuvaja operoi pataljoonallaan hyökkäysvaiheen [Tyrjän] läpimurtotaistelujen aikana syvällä vihollisen selustassa vallaten ehjänä mm. vihollisen raskaan patteriston sekä osallistui erittäin voimaperäisesti taistelusarjaan, jonka päätöksenä oli ns. Rautalahden motti. Vihollisen aloittaessa 9.6.44 yleishyökkäyksensä [Karjalan kannaksella] torjui majuri Kuvaja osastoineen järkähtämättä vihollisen kiivaat hyökkäykset saranakohdassa, jonka kautta vihollinen yritti vyöryttää puolustusjärjestelmämme. Vasta saamansa käskyn perusteella hän peräytti joukkonsa taaemmille linjoille. Viivytystaistelu [Hartosten kylään ja Siiranmäelle] ylivoimaista vihollista vastaan suoritettiin loistavaa taistelutahtoa ja -taitoa todistavalla tavalla vihollisen kertaakaan onnistumatta murtaa majuri Kuvajan joukkojen puolustusta tai häiritä hänen vetäytymistään. Niinpä majuri Kuvaja torjui eräässä [Hartosissa] viivytysasemassaan verisesti kahden vihollisdivisioonan kaikki hyökkäykset, jolloin lyhyessä ajassa tuhottiin mm. kaikki esiintyneet 8 hyökkäysvaunua. Puolustaessaan muuatta tärkeää tärkeää tienristeystukikohtaa [Siiranmäki] majuri Kuvaja torjui neljän vuorokauden aikana toistuneet raivokkaat hyökkäykset, joihin vihollinen heitti yhä uusia, erittäin voimakkaan ilma- ja panssariaseen sekä tykistön tukemia divisioonia, jolloin viholliselle tuotettiin useitten tuhansien miesten ja ainakin 28 raskaan hyökkäysvaunun tappiot.”
