Mannerheim-ristin ritarit
Maanviljelijä, alikersantti.
Syntyi 13.11.1914 Parikkalassa, kuoli 29.12.1963 Parikkalassa, haudattu Parikkalaan Uudelle hautausmaalle.
Ritari 141, 9.7.1944, alikersantti, ryhmänjohtaja 1./ErP 12.
Vanhemmat maanviljelijä Matti Kärpänen ja Emma Serafiina Kähkönen. Puoliso Anni Soikkeli k 1999. Lapset Aili Mirjami (1938) Jussila erikoissairaanhoitaja Hyvinkää, Heimo Kalevi (1942) maanviljelijä k 1996, Heikki Juhani (1944) metsäinsinööri Lappeenranta, Elli Annikki (1946) Rauhansalo maatilanemäntä Enonkoski Simanala.
Kansakoulu, varusmies TykKoulK 1 ja JvKoulK 12 1940–41.
Jatkosota: konepistoolimies JR 28 1941–42, ryhmänjohtaja JR 49 1942–43 ja ErP 12 1943–44, Pääsiäisvaara, Meriä, Rautalahti, Ohta, Vaskisavotta, Inkeri, Pien-Kaljala, Siiranmäki, Punnus, Äyräpää, Vuosalmi, haavoittui 21.7.1942 Lampijärvellä ja 6.11.1943 Ohdassa, kotiutettu 13.11.1944.
Ennen sotia ja sotien jälkeen maanviljelijä kotitilalla Parikkalassa vuoteen 1963.
Parikkalan kunnan sosiaalilautakunnan jäsen 1951–63, Melkoniemen kansakoulun johtokunnan jäsen 1948–59 ja 1961–63, valtiollisten vaalien vaalilautakunnan jäsen 1951, 1954–61 ja varapuheenjohtaja 1962, Osuuskauppa Kaakonmaan johtokunnan jäsen.
Korpraali 1.6.1942, alikersantti 26.6.1944.
MR 2, VR 4 mk, VM 1, VM 2, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 9.7.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Heikki Kärpäsen.
Korpraali Kärpänen toimi hyökkäysvaiheen aikana [Pääsiäisvaarassa] ansiokkaasti ja suurta henkilökohtaista rohkeutta osoittaen konepistoolimiehenä osallistuen lukuisiin kiivaisiin lähitaisteluihin ja toimien aina joukkueensa tienraivaajana. Asemasodan aikana kunnostautui hän lukuisissa partiokahakoissa ja iskuryhmäyrityksissä.
Kesäkuun 9. päivänä alkaneen vihollisen suurhyökkäyksen aikana korpraali Kärpänen ryhmänjohtajana toimiessaan esti ryhmineen [Pien-Kaljalassa] vihollisen ylivoimaiset hyökkäysyritykset erään tärkeän tien Tomperi–Vaskisavotta] katkaisemiseksi tuottaen viholliselle kymmenien miesten tappiot. Siiranmäen taisteluissa korpraali Kärpänen kahdessa vastaiskussa ryhmänsä ensimmäisenä miehenä vyörytti vihollisen taisteluhautaa osoittaen tällöin mitä suurinta henkilökohtaista urhoollisuutta. Äyräpään sillanpääaseman taistelussa korpraali Kärpänen eteentyönnetyssä vartiopaikassaan yksin torjui 30-miehisen vihollisosaston hyökkäykset tuottaen konepistoolillaan viholliselle suuria tappioita. Jäyhän suomalaisen sotilaan perikuvana on korpraali Kärpänen koko viivytysvaiheen ajan henkilökohtaisella rohkeudellaan ja neuvokkuudellaan valanut ryhmänsä kaikkiin miehiin järkkymätöntä taistelutahtoa.”
