Mannerheim-ristin ritarit
Maanviljelijä, vääpeli.
Syntyi 15.3.1911 Parikkalassa, kuoli 22.2.2005 Parikkalassa, haudattu Parikkalaan Uudelle hautausmaalle.
Ritari 166, 21.12.1944, kersantti, konekiväärijoukkueen johtaja 12./JR 49.
Vanhemmat maanviljelijä Pekka Anttonen ja Vilhelmiina Vilska. Puoliso Martta Esteri Pajari k 2011. Lapset Seija Tuulikki (1937) Rautio laborantti Imatra, Pekka Kullervo (1939) kuvaaja Helsinki, Seppo Ilmari (1941) luutnantti Säkylä, Silja Sinikka (1945) sairaanhoitaja Alby Ruotsi, Sirpa Sisko (1945) sairaanhoitaja Alby Ruotsi, Alli Aulikki (1950) Turunen yksityisyrittäjä Pieksämäki, Ahti Alvar (1952) metsäalan kenttämestari Punkaharju, Päivi Katariina (1958) Seppänen filosofian kandidaatti, biologi Oulu.
Kansakoulu, varusmies KäkJP 1932–33. Kuului Parikkalan suojeluskuntaan 1927–44. Kertausharjoitusvuorokausia 1941 yhteensä 6.
Talvisota: taistelulähettialiupseeri KTR 12 1939–40, Kollaa, lomautettu toistaiseksi 1.5.1940. Jatkosota: konekivääriampujan apulainen ja konekivääripuolijoukkueen johtaja 33.RajaK 1941, JR 28 1942–44 ja JR 49 1944, Tyrjä, Elisenvaara, Kurkijoki, Räisälä, Muolaa, Salmenkaita, Joutselkä, Valkeasaari, Inkeri, Siiranmäki, Punnus, Salmenkaita, Vuosalmi, haavoittui 4.9.1941 Valkeasaaressa ja 23.6.1944 Hopeasalmella, kotiutettu 14.11.1944.
Ennen sotia maanviljelijä kotitilalla ja omalla maatilalla Parikkalassa 1945–03.
Parikkalan kunnan taksoituslautakunnan jäsen 1950–54, valtiollisten vaalien vaalilautakunnan jäsen 1962, 1966 ja 1970, kunnallisvaalien vaalilautakunnan jäsen 1964, 1968 ja 1972 ja kansalaiskoulun johtokunnan jäsen 1965–72, Parikkalan Reservinaliupseerien perustaja- ja kunniajäsen, Parikkalan Rintamamiesveteraanien ja Sotainvalidien Veljesliiton Parikkalan osaston jäsen.
Alikersantti 16.6.1933, kersantti 18.8.1941, ylikersantti 1.10.1944, vääpeli 4.6.1968.
MR 2, 2 VR 4 mk, VM 1, 2 VM 2, Ts mm, Js mm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kersantti Mikko Johannes Anttosen.
Kersantti Anttonen toimi hyökkäysvaiheen aikana erinomaisella tavalla konekivääriryhmän johtajana myöhemmin puolijoukkueen ja joukkueen johtajana. Asemasotavaiheen aikana kunnostautui hän erikoisesti tarkka-ampujana. Vihollisen kesäkuussa -44 aloittaessa suurhyökkäyksensä torjui kersantti Anttonen 11.6.44 Hartosissa konekiväärillään vihollishyökkäyksen. 11. ja 12.6. kävi hän kolmen partion mukana niiden johtajana syvällä vihollisasemissa tuoden joka kerralla selvän kuvan vihollisen vahvuudesta ja toiminnasta. Viimeisenä hän poistui Hartosista jälkijoukon johtajana aiheuttaen vielä viime hetkellä viholliselle raskaita tappioita. 15.–16.6. kunnostautui kersantti Anttonen erinomaisella tavalla Ahijärvellä torjuen mitä ankarimmassa kranaattitulessa kolmella konekiväärillä vihollisen hyökkäykset sille mitä raskaimmin tappioin. Tällöin hän väsymättä kannusti miehiään taisteluun toimien itse aina kuumimmissa paikoissa. Äyräpään sillanpääaseman taisteluissa haavoittui kersantti Anttonen 23.6., mutta jäi vammastaan huolimatta paikalleen ja osallistui kolmeen vastaiskuun niiden johtajana. Itse edellä hyökäten hän esimerkillään sai väsyneet sieltä täältä kokoonhaalimansa miehet mukaansa. Vasta jouduttuaan haavansa johdosta kuumeeseen oli hänen pakko luopua taistelusta ja hakea itselleen hoitoa.”
