Tulosta tämä sivu

Mannerheim-ristin ritarit

Takaisin listaukseen

Seuraava ritari

Edellinen ritari

LAAKSO Viljo August (Aukusti)
191
LAAKSO Viljo August (Aukusti) 191

Everstiluutnantti.
Syntyi 13.8.1895 Pälkäneellä, kuoli 30.9.1950 Rengossa, haudattu Renkoon Vanhalle hautausmaalle.
Ritari 191, 7.5.1945, everstiluutnantti, rykmentinkomentaja JR 8.
Vanhemmat maanviljelijä Kalle Laakso ja Vilhelmiina Ojanen. Puoliso 1) Eva Rakel Karus ero 1948, 2) Leea Eliisa Hautamäki myöhemmin Kyttälä. Lapset Eva (1920) k 1922, Ria (1927) Virevuo kotirouva Loimaa.

 

5/8 yksityisesti Viipurin reaalikoulu, maanviljelys- ja kauppalyseo 1928, SkPK aktiiviupseerien täydennyskurssi 1924 ja taktiikan soveltamiskurssi 1927, TK kapteenikurssi 1931 ja konekivääri- ja kranaatinheitinkurssi 1934–35. Oli suojeluskuntajärjestön palveluksessa.

Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (2.K) 1915–18, gruppenführer 1917, Polangenin erikoiskurssit 1917–18, moottoriteknillinen kurssi Libaussa, 1. maailmansota: Misse-joki, Riianlahti, Aa-joki.
Saapui Luodon pitäjän Tolvmansgrundin saarelle 1.11.1917.

II/Vaasan Rykmentti 1918, joukkueenjohtaja Helsingin Jalkaväkirykmentti (nimi myöhemmin Itämeren Jalkaväkirykmentti n:o 1) 1918, komppanianpäällikkö Sortavalan Rajavartioryhmän TäydP ja I P 1918–19, komppanianpäällikkö SJR 1919, evp 9.9.1919. Paikallispäällikkö EHäm skp (Humppila, Hattula) 1920 ja Kuo skp (Leppävirta) 1920–22, aluepäällikkö Tur skp 1922–25 ja EHäm skp 1925–28, AUK/TR virkaa toimittava varajohtaja 1928, 1.KKK päällikkö 1928–31, 1.KKK/VR päällikkö 1931–33, komppanianpäällikkö PR 1933–39, pataljoonankomentaja 5.Pr 1940, aluepäällikkö VSuo skp 1940–41, JR 6 komentaja 1945, SeiSp päällikkö 1945–47 ja KankSp päällikkö 1947–48, evp 5.2.1948.

Vapaussota: johti Laihian suojeluskuntaa venäläisten aseistariisumisessa Laihialla, Vöyrin Sotakoulun 5.K päällikkö, komppanianpäällikkö II/Vaasan Rykmentti, Oulu, Vaskivesi, Kuru, Murole, Messukylä, Tampere, Viipuri, haavoittui 28.3.1918 Messukylässä. Talvisota: pataljoonankomentaja JR 13 1939–40, Summa, Lähde, Honkaniemi, Suur-Pero, Kärstilänjärvi, haavoittui 4.3.1940 Kärstilänjärvellä Rasinmäessä. Jatkosota: pataljoonankomentaja JR 35 1941, JR 60 komentaja 1941, koulutusupseeri ja päällikön apulainen JvKoulK 4 1942, JärjK 2 päällikkö 1942, VSuo skp päällikön käytössä 1942–44, JR 8 komentaja 1944–45, Kolatselkä, Palalahti, Nuosjärvi, Tornio, Lätäseno, haavoittui 3.8.1941 Simonovassa.

Toimitusjohtaja Hinkaloisten Saha Renko 1947–48, vakuutustarkastaja Vakuutusosakeyhtiö Pohjola 1948–50.

Vänrikki 11.2.1918, luutnantti 15.4.1918, kapteeni 6.12.1928, majuri 4.4.1940, everstiluutnantti 3.8.1941.
MR 2, VR 1 mk, VR 2 mk, 2 VR 3 mk, VR 4 mk, R SVR 2, SaksMskr, Vs mm, Ts mm, Js mm, Jm.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 7.5.45 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi everstiluutnantti Viljo Aukusti Laakson.

Everstiluutnantti Laakso tuli jo talvisodassa tunnetuksi yhtenä Summan rintamaosan kyvykkäimmistä ja pelottomimmista pataljoonan komentajista. Viimeksi kuluneen sodan alussa hän toimi pataljoonan komentajana Äänislinnan tien suunnassa. Aina joukkonsa kärjessä ollen hän henkilökohtaisella panoksellaan tuhoten itse mm. panssarivaunuja vaikutti ratkaisevasti useiden taistelujen menestykselliseen lopputulokseen. Hänen loistava toimintansa katkesi kuitenkin tällä kertaa vaikean haavoittumisen vuoksi, mikä johti hänen toisen jalkansa amputoimiseen.

Kun kesällä -44 sodan loppuvaiheessa mitä vaikeimmissa taisteluissa Laatokan pohjoispuolella tarvittiin erään rykmentin johtoon todellista sotaupseeria, asettui everstiluutnantti Laakso vaikeasta invaliditeetistään huolimatta käytettäväksi ja johti yksikköään sittemmin erinomaisen menestyksellisesti sodan loppuun saakka.

Pohjois-Suomen sotaretkellä saksalaisia vastaan johti hän sitä rykmenttiä, joka etumaisena eteni Yli-Torniolta aina Palojoensuuhun saakka murtaen lujaa vastarintaa tekevän vihollisen puolustusasemat. Erityisesti everstiluutnantti Laakso kunnostautui Kolarin ja Muonion taisteluissa, jolloin hänen onnistui henkilökohtaisesti johtamillaan yksiköillä pelastaa vihollisen tuhotöiltä Sieppijärven, Kihlangin, Kangasjärven ja Yli-Muonion kylät. Ensiksimainitussa paikassa mm. henkilökohtaisesti ampumalla kylää sytyttävän polttopartion ja jälkimmäisessä kuljettamalla valtaamallaan amfibiovaunulla tykistön tulenjohtajan vesistön yli vihollisen puolelle, jolloin yllättävästi avatulla tykistötulella saatiin estetyksi kylän hävittäminen.

Esimerkillisellä johtajataidollaan, tarmokkaalla ja pelottomalla esiintymisellään, suorittamalla aina henkilökohtaisesti hyökkäystiedustelut etumaastossa ja seuraten hyökkäyksissä etumaisten osiensa mukana vieläpä usein rientäen niiden edellekin, loi everstiluutnantti Laakso rykmenttiinsä sen reippaan taisteluhengen, joka johti saavutettuihin erinomaisiin menestyksiin.”

Seuraava ritari

Edellinen ritari

Takaisin listaukseen


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä