Mannerheim-ristin ritarit
Jalkaväenkenraali, yleisesikuntaupseeri, filosofian kandidaatti.
Syntyi 27.7.1886 Haukivuoressa, kuoli 15.4.1954 Mikkelissä, haudattu Mikkeliin Harjun hautausmaalle.
Ritari 17, 3.10.1941, kenraalimajuri, armeijakunnankomentaja II AK.
Vanhemmat maanviljelijä Taneli Laatikainen ja Ulla Tarkiainen. Puoliso Julia Grönroos k 1967. Lapset Esko Armas (1920) kaatui 1942, Kirsti Marjatta (1925) Toivakka sairaanhoitaja Helsinki, Erkki Antero (1928) kenraaliluutnantti, yleisesikuntaupseeri k 2016.
Ylioppilas Jyväskylän klassillinen lyseo 1906, filosofian kandidaatti Helsingin yliopisto 1911, auskultoi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1911 ja 1913, SKK komentajakurssi 1927, TK orientoiva kurssi 1928, SKK/Y 7:n 2. vuosikurssi 1931–32, yleisesikuntaupseerin arvo 13.3.1948.
Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 (3.K) 1916–18, gruppenführer 1917, syöksyjoukkokurssi Libaussa 1916, Polangenin erikoiskurssit 1917–18, tykistökurssi Libaussa 1918, 1. maailmansota: Misse-joki, Riianlahti, Aa-joki.
Saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25.2.1918.
Adjutantti KJP 1918 ja komppanianpäällikkö 1918–21, ase- ja konekivääriupseeri VR 1921 ja pataljoonankomentaja 1921–22, RUK johtaja 1922–27, KadK johtaja 1927–33, KKR komentaja 1933–37, TurSl komentaja 1937–38, 1.D komentaja 1938–39, I AK komentaja 1940–41, V AK komentaja 1941, 3.D komentaja 1944, PvPE tarkastaja 1945, AK komentaja 1945–47, PvPE jalkaväentarkastaja 1947–48, evp 27.7.1948.
Armeijan ohjesääntökomitean jäsen 1919–20, sotilaspedagogisten kurssien johtaja Helsingissä, Viipurissa, Heinolassa ja Hämeenlinnassa 1924–25, Jääkäriprikaatin kunniatuomioistuimen jäsen 1925–26, 2.D:n kunniatuomioistuimen puheenjohtaja 1934–36, Suomen tasavallan täysivaltainen edustaja Suomen ja Neuvostoliiton rajaneuvotteluissa 1940–41, puolustuslaitoksen koulutus- ja kasvatusmenetelmiä sodan perusteella käsittelevän komitean puheenjohtaja 1947.
Vapaussota: adjutantti II/1.JääkR, Lempäälä, Kämärä, Viipuri. Talvisota: 1.D komentaja 1939–40, I AK komentaja 1940, Karjalan kannas. Jatkosota: V AK komentaja 1941, II AK komentaja 1941, MaaR komentaja 1941–44, IV AK komentaja 1944, Karjalan ja Maaselän kannas.
Virkaa toimittava nuorempi lehtori Porin klassillinen lyseo 1912–13.
Haminan kaupungin verotuslautakunnan jäsen 1925–26, Helsingin Reserviupseerikerhon kunniajäsen 1926, Jääkäriliiton johtokunnan jäsen 1926–27 ja varapuheenjohtaja 1928–30, Huopalahden kunnanvaltuuston jäsen 1928–30, Suur-Savon asevelipiirin piiritoimikunnan puheenjohtaja 1940–45, sodanaikaisten 1.D:n ja I AK:n aseveliyhdistysten kunniapuheenjohtaja.
Luutnantti 11.2.1918, kapteeni 28.1.1919, majuri 16.5.1921, everstiluutnantti 16.5.1925, eversti 15.6.1928, kenraalimajuri 16.5.1938, kenraaliluutnantti 16.1.1942, jalkaväenkenraali 27.7.1948.
VR 1 rt tlk, MR 2, VR 1 mk, VR 3 mk, VR 4 mk, K SVR 2, R SVR 1, Sk Ar, Vs mm, Ts mm, Js mm, RUL am, SaksMskr, Kult Saks risti, SaksRR 1 ja RR 2, RomTR suurr rtk, VirSkKtR 3, K TanskDR 2, Jm.
”Ylipäällikkö on pvm:llä 3.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi kenraalimajuri Taavetti Laatikaisen, joka määrätietoisesti johti hänelle alistettujen sotatoimiyhtymien toimintaa ensiksi vihollisen vahvasti varustettujen asemien murtamisessa ja vastustajan tuhoamisessa sekä sen jälkeen operatioiden edelleen kehittämisessä Kannaksella aina valtakunnan vanhalle rajalle saakka.
Näiden nopeasti suoritettujen operatioiden kautta tuettiin myös Viipurin ja Länsi-Kannaksen samoinkuin Itä-Kannaksenkin valtausta. Operatio oli mahdollinen sen vuoksi, että sitä johti komentaja, joka tarmokkaasti ja väsymättömästi pyrki määrättyihin tavoitteisiin ja joka alaisiinsa loi sellaisen voitontahdon, että etenemistä ei suurimmatkaan rasitukset voineet pysähdyttää.”
